PeliSuomi Elämää tämä vain on...joka päivä sen loppua kohden kuljen.

Yrittäjän todellinen elämäntaival.

Yrittäjä, kuka hän on ja mitä hän tekee?

Olin jo kuluneella viikolla päättänyt, etten enää kirjoita mitään ja lopetan blogini, mutta tässä jälleen kirjoitan – korville, jotka eivät kuule, silmille, jotka eivät näe...eli tunnen kirjoittavani vain itselleni.

Älä kuitenkaan keskeytä lukemista vaikka jossain vaiheessa et hyväksyisi ajatusvirtaani – pyydän, että yrittäisit jaksaa lukemista.

Tämä blogini on vain ja ainoastaan omakohtainen näkemykseni yrittäjän elämästä, eli tämä ei ole mikään tutkimus ei mikään valitus, arvostelu tai ylistys – arkea kaikki.

Meitä ihmisiä on moneen junaan, toiset lähtevät aamulla töihin kahdeksasta neljään, toiset tekevät kahta vuoroa ja toiset kolmea. Poliitikoilla on oma osansa yhteiskunnassa – olla ”suunapäänä” – havitella ääniä vaaleissa ja niin turvata työpaikkansa.

Toiset uhraavat nuoruutensa ja alkavan aikuisuutensa opiskeluun – toiveena hyvä ammatti, parempi palkka tai mielenkiintoinen kannustava työ, joka antaa elämälle sisällön.

90-luvun laman yrittäjien lapset näkivät vanhempiensa elämän romahtamisen ja ”Koiviston konklaavin” vaikutuksen, jolla ohjeistettiin tuomarit tekemään epäoikeudenmukaisia oikeudenpäätöksiä yrittäjien ja muiden velallisten vahingoksi.

Yrittäjäksi voidaan kouluttaa ihminen ilman, että hänellä olisi ”yrittäjän sielua”. Samalla tavoin joku toinen voi tehdä väärän ammatinvalinnan vaikka lääkäriksi vain sillä perusteella, että lääkäri saa hyvää palkkaa ja arvostusta ammatissaan.

Minun mielestäni kaikenlainen yrittäjäkoulutus täytyisi lähteä samalla tavoin soveltuvuustesteistä, eli onko henkilöllä ”yrittäjän sielu”? Vasta sen jälkeen saisi ihmistä kannustaa yrittäjäksi. Yrittäjän elämä ei ole kahdeksasta neljään. Aloittavan yrittäjän elämää ei kukaan turvaa tulevaisuudessa. Kaikki se mitä yrittäjä on tehnyt ja uhrannut vuosien jopa vuosikymmenien aikana elämästään voi tuhoutua hetkessä.

Jos joku ajattelee tai kuvittelee yksinkertaisessa mielessään, että yrittäjä tekee 24/7 töitä oman tulevaisuutensa ja elämänsä turvaamiseksi, niin on täysin väärässä. Todellinen yrittäjä tuntee yhteiskunnallisen vastuun omassa työssään. Yrittäjältä vaaditaan paljon enemmän kuin ammattinsa osaavilta työtekijöiltä tai poliitikoilta. Yrittäjän täytyy hallita valtava määrä lakeja, asetuksia, määräyksiä, näkemyksiä, visioita tulevaisuuteen ja siinä samassa uhrata jokainen hereillä oleva tuntinsa yrityksensä hyväksi. Kaiken tämän hän joutuu tekemään työssään, jossa poliitikkojen säätämät lait, kotimarkkinoiden ja kansainvälisten markkinoiden vaihtelut vaikuttavat valmistettavien tuotteiden tai tarjottavien palveluiden kysyntään ja hintaan, rahoitusmarkkinoiden heilahtelut vähentävät tai lisäävät rahoituskuluja, uusien työsopimuksen lisävelvoitteet vähentävät tuottavuutta ja energian sekä muiden kulujen nousut lisäävät kuluja ja riskejä.

Yrittäjä yrittää omalla vastuullaan. Onnistuessaan yritystoiminnassa hän saa taloudellista varmuutta ja paremmat yöunet, mutta epäonnistuessaan hän vastaa kaikella omaisuudellaan ja lopuksi terveydellään yritystoimintansa alasajosta.

Poliitikot muistavat nostaa itsensä esille yritystoiminnan edistäjinä ja työpaikkojen luojina, mutta he jotka työpaikat todellisuudessa loivat - heidät unohdetaan.

Yksikään yritys ei synny ilman yrittäjän ideaa, yksikään yritys ei synny ilman yrittäjän ajallista ja taloudellista täydellistä panosta. Yksikään yksityisyritys ei tuhoudu ilman, että yrittäjä ei tuhoutuisi sen mukana.

Työntekijät siirtyvät kortistoon nostamaan työttömyyskorvauksia, poliitikot siirtyvät kannustamaan seuraavaa yrittäjää nauttiakseen shampanjaa avajaisissa.

Kaikilla muilla yrittäjien sidosryhmillä – poliitikot, pankkiirit, työntekijät – elämä jatkuu normaalia rataansa eteenpäin kohti tulevaisuutta ja uusia haasteita. Yrittäjän elämä saattaa kuitenkin päättyä yrityksen konkurssiin. Sitä ei vielä tänäkään päivänä ymmärretä tai halutaan se ”sivuseikka” unohtaa. Valitettavasti tämä on se tärkein yrittämisen este – miksi ottaa yrittämisen riski, joka saattaa lopettaa elämän?

Poliitikkojen on ratkaistava tämä yrittämisen suurin ongelma, eli estää yrittäjän elämän loppuminen konkurssiin. Yrittäjäjärjestöjen on otettava omaan ohjelmaansa konkurssin ajautuneitten yrittäjien etujen ajaminen. Minusta on anteeksiantamatonta, etteivät yrittäjäjärjestöt ole ottaneet tätä asiaa aiemmin huomioon!

Minusta on todella kohtuutonta, että yrittäjien riskinotosta hyötyy poliitikot, verottaja, työntekijät ja yhteiskunta, mutta yrittäjä jätetään heitteille ja syrjäytetään yhteiskunnasta.

Suomen hallitus ja oppositio kaikkine tyhjänpäiväsine puheineen eduskunnassa ei pyri ratkaisemaan tätä kaikista suurinta ongelmaa talouskasvun ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi, joka on myös suurin syy nuorisotyöttömyyteen ja syrjäytymiseen.

Turvatkaa uusien yrittäjien elämä myös konkurssin jälkeen, niin yrittäjät uskaltavat luoda työpaikkoja, maksaa enemmän veroja ja antaa enemmän elämisen mahdollisuuksia kaikille suomalaisille!

Lopuksi kerron lyhyen tarinan junamatkalta: Luin kirjaa matkalla Helsingistä Turkuun ja vastapäätä minua oli pari kaveria, joiden kanssa aloin juttelemaan. He olivat rakennusmiehiä, työttömiä. Kertoivat eri työpaikoistaan, joissa olivat olleet, tykkäsivät ammatistaan ja työstään, jota olivat tehneet. Itse kerroin heille yrittäjäelämästäni. Kaverukset kysyivät minulta suoraan, että voitaisiinko perustaa yritys? Sinä hoidat yritykselle asiakkaita, paperihommat ja rahoituksen, niin he tekevät töitä? Valitettavasti minä olin menettänyt konkurssin takia luottotietoni, niin en voinut heitä auttaa. Kaverit olivat pahoillaan, sillä sanoivat olevansa kunnon työmiehiä, mutta eivät osaisi perustaa ja hoitaa yritystä. Siinä me kolmestaan istuimme ja pohdimme sitä, että minä osaisin perustaa yrityksen, joka voisi työllistää heidät, mutta minut oli syrjäytetty yhteiskunnasta.

Näin vieläkin kirjoitan vaikka olen ollut jo 20 vuotta syrjäytettynä ja ryöstettynä 90-luvun laman yrittäjänä ja eläkkeellä jo 13 vuotta. En koskaan ollut ajatellut, että jäisin eläkkeelle! Ikää minulla on vasta 56 vuotta! En ole ollut koskaan ”vieraalla töissä”, mutta aloitin työnteon vanhempieni yrityksessä jo 10-vuotiaana.

Perustin alansa huippuyrityksen Suomeen, joka on työllistänyt jo 25 vuoden ajan suoranaisesti 200 henkilöä ja välillisesti 300 henkilöä. 90-luvun laman aikaan yritykseni ryöstettiin minulta ja vieraat ihmiset ovat syöneet minulta varastettua leipää jo 20 vuoden ajan. Miltä Sinusta tuntuisi syödä toiselta varastettua leipää?

Yrittäjät ja työntekijät ovat ne, jotka pitävät suomalaiset leivässä ja maksavat samalla virkamiesten ja poliitikkojen palkat!

Tässä vielä linkki yrittäjille, mitä kannattaa ottaa huomioon yritystoiminnassa Suomessa:

http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/124791-varoituksia-yrittajille-ja-yrittajiksi-aikoville-vuodelta-1996

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Älä nyt masennu - kyllä sua luetaan, vaikkei aina kommentoida.
Vinkki: Älä kirjoita täydellisiä tekstejä niin tulee leegio kommentoijia - ja jos ei löydy enää mitään lisättävää - niin ei tuu.
Simppeliä eikö ookkin?

Henry

Susanna Kaukinen

Kuule, oon sun kanssa ihan samaa mieltä.

Reijo Tossavainen

Yrittäjyyden merkitystä käytännön tasolla ei vieläkään tässä yhteiskunnassa ymmärretä oikein. Juhlapuheiden ja käytännön välillä on usein yllättävän suuri ristiriita.

Toki myönteistäkin kehitystä on ollut. Yrittäjää ei enää koeta samanlaisena riistäjänä kuin esim. 70-luvulla, jolloin vasemmistolaisuus oli voimissaan.

Jaksamisia niin Lindemamille kuin muillekin entisille ja nykyisille yrittäjille.

Kansalaisten tulisi muistaa, että yhteiskunnalla menee hyvin, jos yrittäjillä menee hyvin. Ja päinvastoin.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Yksi helppo kysymys..olen niin uupunut tähän yrittäjyyden ylistämiseen ja sen korottamiseen kaiken muun yläpuolelle etten jaksa enempää.

Miksi "Yrittäjän täytyy hallita valtava määrä lakeja, asetuksia, määräyksiä, näkemyksiä, visioita tulevaisuuteen ja siinä samassa uhrata jokainen hereillä oleva tuntinsa yrityksensä hyväksi." ?

Vastaan samalla..koska toinenkin yrittäjä tekee niin. Joten siis..yrittäjät kilpailevat toistensa elämästä rankkaa ja sen jälkeen nostavat itsensä tässä itse tekemässään pelissä pärjäämällä kansakunnan kaapin päälle. Huvittavaa..ja äärimmäisen rasittavaa sivusta seurata.

Pekka Iiskonmaki

Vellu on oikeassa. Kannattaa lopettaa yrittäminen tai tehdä sitä Suomen ulkopuolella.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Onneksi olen niin tottunut teihin naivin realismin kannattajiin etten jaksa päätäni hakata pöytään joka kerta,kun alatte kirjoittamaan näitä hienoja kommentteja.

Kuvitteletko asian menevän toisin Suomen ulkopuolella? Voisitko antaa edes 10 minuuttia ajatuksista sille,että mitä yrittäjyys on kuin glorifioida sitä..miettiä ne tosiasiat miksi se on vaikeaa,miksi se on tuskaista,miksi se on raskasta,mikä siitä näiden jälkeen tekee niin erikoista.

Mutta kerron nyt kuitenkin,jotta sinäkään et siellä pimeydessä pyörisi vain paikallansa.

Yksinkertaista ja luonnollista on ystävyys, avuliaisuus, oma ja yhteinen huolenpito asioista ilman kilpailua, ilman etuilua, ilman taistelua.

- Vaikeata on tajuta tämä ympäristössä, joka rakentuu kilpailusta, etuilusta ja taistelusta.

Yksinkertaista ja luonnollista on myötäelää jokainen kohdalle tuleva ihminen, tuntea hänen ilonsa ja surunsa omina iloina ja suruina.

- Vaikeata on todellistaa nämä tunnot käytännöksi maailmassa, joka on eturyhmien, mielipiteiden, puolueiden, uskontojen ja kansallisuuksien pirstoma, juopia, rajoja ja vastakohtia täynnä.

Yksinkertaista ja luonnollista on ahkeroida ja suorittaa sitä, mikä on tarpeellista, elämänmyönteistä.

- Vaikeata on kaikki siellä, missä aherruskin on alistettu kilpailun, etuilun, keinottelun ja taistelun välivaiheeksi.

Rehellisyys on yksinkertaista; valehteleminen monimutkaista.

Molemminpuolinen avuliaisuus on helppoa; molemminpuolinen pyrkimys etuilla toisten kustannuksella, pelata, pettää ja voittaa on näännyttävän vaikeata.

Pointtini..yrittäjät tekevät itse kaikesta vaikeaa ja nostavat tällä itse aiheutetulla vaikeudella itsensä jalustalle. Moni voisi todeta sen olevan lapsellistakin..

Huom. Missään kohtaan en moiti yrittäjien tahtoa tehdä jotakin paremmaksi tai lujaa tahtoa tehdä työtä. Sitä ei vain huomata usein vaan kiinnitetään huomiota aivan muihin asioihin.

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Virkamiehet on yks vastapuoli, jonka kans on hankala toimiakko net just ei taho käsittää ees omia asioittaan. Kuten verottajan edustajat.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Tuli nyt mieleeni vielä toinen helppo hieman filosofinen kysymys..

Mikäli yrittäjien ja yrittämisen riskiä pienennetään niin miten käy suurten tulojen oikeutukselle? Se riski näet on ollut ainoa millä on oikeutettu 500 kertaiset tulot työntekijään nähden joka tosiasiassa tekee sen mitä yrittäjä sitten myy.

Miten näkisitte (kaikki yrittäjät tai sen henkiset) miten tämä yhtälö ratkaistaisiin?

Käyttäjän velimattivanhanen kuva
Veli-Matti Vanhanen

Lindeman:"Yrittäjät ja työntekijät ovat ne, jotka pitävät suomalaiset leivässä ja maksavat samalla virkamiesten ja poliitikkojen palkat!"

Vähän yksipuolien ajattelutapa. Kyllä tässä sellaisessa symbioosissa eletään, että ilman virkamiehiä tai poliitikkoja yrittäjien ja työntekijöiden elämä olisi paljon vaikeampaa tai peräti mahdotonta.

Käyttäjän minavaan kuva
jouko viitala

Kyllä Lindeman oikeassa on!

Tietenkin virkamiehillä on tärkeä tehtävänsä, mutta tosiasia on, että suurin osa virkakunnasta on sellaisia, jotka eivät sanan perinteisessä mielessä "tuottavassa" työssä ole. Eli jonkun muun on tuota lisäarvoa tuotettava, jolla sitten tuo palkanmaksu onnistuu.

Jos ajattelemme, että yrittäjät lopettaisivat työnsä ja työllistämisensä, niin miten kauan yhteiskunta pysyisi pystyssä. Pelkällä paperien kääntämisellä se ei onnistuisi.

Kyllähän suurin osa näistä yhteiskunnan ja kuntien palveluksessa olevista tekevät tärkeätä ja tarpeellista työtä. Pitää vain olla niitäkin, joiden työn panos mahdollistaa noiden henkilöiden palkanmaksun!

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

"Minusta on todella kohtuutonta, että yrittäjien riskinotosta hyötyy poliitikot, verottaja, työntekijät ja yhteiskunta, mutta yrittäjä jätetään heitteille ja syrjäytetään yhteiskunnasta."

Tämä kohta hieman kiusasi. Muuten hyvä, ja moninkertaisten lainausmerkkien kera, """epäonnistunut yrittäjä."""

Niinkuin kirjoituksesta käy ilmi, yrittäminen todellakin on riskitoimintaa. Joko onnistut, tai et onnistu. Kaikki tapahtuu omalla vastuulla.

Epäonnistunutkin yrittäjä on oikeutettu suomalaiseen sosiaaliturvaan, vaikka jäljelle olisi jäänyt miljoonittain velkoja.

Yrittäjien riskinotosta eivät hyödy poliitikot, verottaja ja työntekijät paitsi riskinoton onnistumisesta. Asioilla on puolensa. Epäonnisutneet yrittäjät eivät hyödytä itseään, eikä em. tahoja.

Avauksesta käy ilmi, että yritystoiminta ei ole epäonnistunut, vaikka yrittäjä itse on menettänyt yrityksensä.

Talvivaarassa hieman vastaava tilanne. Yrittäjä, toimitusjohtaja Pekka Perää vaaditaan eroamaan tai tulla erotetuksi. Vaatijoina mm. osakeomistajien keskusliitto, tai nimi jotain sinne päin.

Kyllä hänestä tullee katkera mies, jos erottaminen toteutuu, ja kaivos saadaan toimimaan uuden johdon alaisuudessa.

En todellakaan väitä, että yrittäjän homma on helppoa. Epäonnistuneita on enemmän, kuin onnistuneita.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset