PeliSuomi Elämää tämä vain on...joka päivä sen loppua kohden kuljen.

Miksi me pelkäämme erilaisuutta? Lapsena erilaisuuden kohtaaminen on riemu.

  • Tartto Viro, 25.12.2013. Kuva P.Lindeman
    Tartto Viro, 25.12.2013. Kuva P.Lindeman
  • Tartto Viro, 04.07.2014. Kuva P:Lindeman
    Tartto Viro, 04.07.2014. Kuva P:Lindeman
  • Valokuvaaja: Suvi Siipola, Lapua. http://www.suomenluonto.fi/kuvakilpailu/kuvat/neliapila/
    Valokuvaaja: Suvi Siipola, Lapua. http://www.suomenluonto.fi/kuvakilpailu/kuvat/neliapila/
  • http://www.smh.com.au/photogallery/world/swazilands-virgins-dance-for-king-20110830-1jk7t.html
    http://www.smh.com.au/photogallery/world/swazilands-virgins-dance-for-king-20110830-1jk7t.html
  • www.vivas.fi
    www.vivas.fi

Luojan työ on täynnä erilaisuutta, jonka näkeminen saa hymyn huulille, riemunkiljahduksen suustamme, katseemme ja kuulomme tarkentumaan, ystävälle siitä kerromme ilolla.

Mitä liikkuu aikuisen mielessä? Kuka antoi sanat vihata erilaisuutta ja hyväksyä vain tavanomaisuus, kun lapselle se on aarre joka löydetään?

Lapsen puhdas mieli, kun se näkee ensimmäisen kerran sammakon, se on uusi ja ainutkertainen kokemus kesänurmikolla. Joku aikuinen tulee kertomaan hänelle, että se on „sammakko“, jonka jälkeen lapsi näkee vain sammakoita. Sammakon näkeminen ei ole enää uutta, mielenkiintoista ja ainutkertaista, niitä hyppii siellä sun täällä.

Aikuisena me voimme kohdata erilaisen sorsan, joka on valkoinen. Sorsa naaraat ja urokset ovat erivärisiä, mutta mistä me tiedämme, että onko valkoinen sorsa naaras vai uros? Aikuinen ajattelee, että mitä valkoiselle sorsalle pitäisi tehdä?

Me näemme unikkopellon punaiset kukat, mutta….valkoinen unikko, se ei kuulu joukoon, vaikka se kasvaa samasta siemenestä kuin punainen – pitääkö se jättää sotkemaan totuttua näkymää vai kitkeä pois herättämästä ristiriitaa?

Mitä me etsimme apilapellosta? Me emme etsi niitä apiloita, joilla on vain kolme lehteä vaan haluamme löytää erilaisen apilan – neliapilan. Neliapila tuo onnea ja sen löytäminen saa sydämen sykkimään kiivaammin, me viemme sen ystäville katsottavaksi ja laitamme sen säilöön kirjan väliin. Tuskin meistä kukaan ei olisi etsinyt neliapilaa?

Moniko meistä jaksaisi kuunnella samaa säveltä, samaa musiikki kappaletta päivästä päivään?

Mistä on lähtöisin? Kuka opetti meidät vihaamaan erilaisia ihmisiä, kun juuri heidän erilaisuutensa voisi tuoda meidän mielelleme riemua, löytämisen iloa ja uuden näkemistä, joka rikkastuttaisi meidän arkipäivää.

Toiset eivät hyäväksy erilaisia ihmisiä, mutta kuitenkin ne samat haluavat ajaa erilaisella autolla, kuin toisilla on. Haluavat pukeutua yksilöllisesti, ettei toisilla olisi samanlaisia vaatteita. Me olemme valmiit maksamaan suuria summia, että erottuisimme toista, jopa 10.000€ käsilaukusta, johon kaikilla ei  ole varaa.

Luonto on ihmeellinen – se luo aina uutta ja erilaista aina, mutta me emme näe, me emme kuule, me emme haista, me emme tunne.

Katsokaa pilviä – päivästä päivään, vuodesta toiseen ja vuosituhannesta toiseen ne yllättävät erilaisuudellaan.

Erilaisuus on luojan luomaa, se on evoluutiota – se on sitä, jolla luonto uudistuu ja yllättää.

Erilaisuus ei synnyttä samankaltaisuutta, se ei ole sen tarkoitus, sillä silloin se kävisi arkipäiväiseksi ja tavanomaiseksi.

Minä olen rakastanut ja tulen aina rakastamaan erilaisuuden kohtaamista luonnossa ja ihmisten joukossa. Haluan nähdä ja kokea uutta, niin luonnossa, ihmisissä, kuin eri maissa ja kulttuureissa.

Tulkaamme uudelleen lapsen kaltaisiksi, niin maailma avautuu uudelleen smiley

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän Minnamaarialax kuva
Minna-Maaria Lax

Mielenkiintoista olisi selvittää, miksi joillakin aikuisilla lapsenomainen uteliaisuus säilyy, samalla kun jotkut toiset ahtavat itsensä hyvinkin tiukkaan muottiin.

Työelämässä tilanne on hyvinkin absurdi. Toisaalta kannustetaan viennin edistämiseksi luomaan massasta erilaistettuja tuotteita, mutta tuotteen miespuoliselle tekijälle ei välttämättä sallita huivia kaulaan, koska työntekijä ei saa poiketa massasta.

Käyttäjän TaunoVornanen kuva
Tauno Vornanen

Erilaisuuden pelko,on ehkä pelkoa turvan horjumisesta. Vieraan kulttuurin edustaja,kunsitä ei tunneta,luo epävarmuutta. Siis miten hän käyttäytyy,hyökkääkö,voiko häntä koskea,pakottaako hän minut muuttumaan. Tähän asti on ollut turvallista,muuttuuko se,sekoittuuko kansa, löytyykö perinteistä Suomalaista mistään. Entä tavat ja tottumukset,säilyykö mikään enää ennallaan,reviiriä on loukattu,miten jatkossa ?
Jos lapsi tietää hyttysen pistävän,hän ehkä varmuuden vuoksi liiskaa muutkin "ötökät".

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Joo olipa hienoja ajatuksia ja pelko taitaa olla se avain sana, mutta sanakkihan tosiaan vanggittee saman tien... Maailma on hyvä kaunis ja oikeuenmukanen ja paha ruma ja ihan mahotonkihan son, eläköön, olipa kiva ploki. Tuntheita, omia tuntteita täälä peläthän ja sitte hulluna laukothan kaiken maailman haluamisten perässä, semmosia molhan.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Lapset eivät ole samanlaisia. Ihan vaan kahden otannalla voin kertoa, että toinen ei usko mitään tai luota mihinkään, eikä pidä mistään, mikä on erilaista ja toinen taas on ihan päin vastainen.

Nämä asiat saattavat olla hyvin pitkälle meihin koodattuja, mutta toki yksilön tehtävä onkin oppia elämään itsensä kanssa. Ihminen pystyy mihin vaan, mutta jossain kohdassa vaatimuksia saattaa kipinä sammua; Mielekkyys katoaa kun ei saa olla oma itsensä. Ei kelpaa.

Tiedät mitä on vaatimus heteroudesta. Entä mitä on vaatimus erilaisuuden sietämisestä? Ehkä on olemassa joukko ihmisiä, jotka eivät siihen erityisen hyvin kykene, mutta standardina ovat ihmiset, joille se on ihan normaalia.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Englannin kielessä on sana "deviance", joka suomennetaan sanalla poikkeavuus. Englannin deviance sanaan liittyy kuitenkin aina tuomitseva ja kielteinen merkitys. Poikkeavaa käyttäytymistä pidetään kielteisenä ja vääränä. Suomessa sanalla poikkeava ei ole aina tällaista kielteistä merkitystä, niin kuin englannin kielessä.

Poikkeaviin ihmisiin luetaan mm. rikolliset, mutta eri kulttuureissa poikkeaviin voidaan lukea ne erilaiset ihmiset, jotka koetaan kielteisinä. Niinpä Japanissa änkyttäjiä pidetään poikkeavina, sillä jostain syystä japanilaiset kokevat änkyttämisen hyvin kielteisenä piirteenä.

Erilaisuus sinänsä ei siis ole kielteistä, poikkeavuutta, mutta kulttuurista riippuen mikä tahansa erilaisuus voidaan määritellä aktiivisesti kielteiseksi poikkeavuudeksi.

Poikkeavilla on tärkeä rooli yhteisön toiminnassa ja yhteisön moraalin muodostumisessa, sillä yhteisö rankaisee poikkeavia ja samalla kun se rankaisee niitä yhtenä joukkona, niin jokainen rankaisemiseen ja tuomitsemiseen osallistuva samalla itse sisäistää ajatuksen, että tällainen poikkeava toiminta on väärin, ja näin jokaiselle yhteisön jäsenelle muodostuu henkilökohtaisesti moraalinen tunne, että tuolla tavalla ei saa käyttäytyä. Poikkeavien rankaiseminen on tärkeää, sillä jos poikkeava jää ilman rangaistusta, niin yhteisön yhteenkuuluvuuden tunne heikkenee ja moraalinormi menettää merkityksensä. Moraali nimittäin perustuu yhteisössä tunteeseen, että me kaikki yhdessä rankaisemme poikkeavaa yksilöä, ja jos poikkeavan rangaistus jää tekemättä, tämä ”me kaikki yhdessä” tunne katoaa. Poikkeava on kuin sisäinen vihollinen, joka muodostaa uhan yhteisölle, ja tämän sisäisen vihollisen rankaiseminen luo samalla tavoin yhteisön yhteenkuuluvuuden tunteen, kuin taistelu ulkoista vihollista, ulkoista uhkaa vastaan.

Moraali ja siihen liittyvä poikkeavien rankaiseminen ovat kollektiivinen ilmiö, ne ovat ryhmän kollektiivista toimintaa. Tähän kollektiiviseen toimintaan liittyy kuitenkin se ongelma, että syntyy yhdenmukaisuuden paine, ja erilaisuutta on vaikea hyväksyä. Yhteisössä syntyy paine kieltää kaikki erilaisuus, ja käytännössä on vaikeaa, ellei mahdotonta hyväksyä yhdenlainen erilaisuus, mutta samalla tuomita ja rangaista toisenlainen erilaisuus. Siksi syntyy helposti tilanne, että tuomitaan kaikenlainen erilaisuus, ja on vain yksi oikea tapa toimia, jota kaikkien yhteisön jäsenien tulee yhtenäisesti noudattaa.

Käyttäjän PeliSuomi kuva
Pertti Lindeman

Kiitos Mikko, nyt ymmärrän, miksi Britti-imperumi hajosi - suvaitsemattomuuteen.

Koko kommentisi oli todella hyvä ja arvokas minulle, ymmärtää enemmän.

Epanjalaiset olivat aikoinaan, ehkä edistyksellisempiä, sillä he muitta mutkitta hyväksyivät esim. rotujen väliset avioliitot Eteleä-Amerikassa. Vaikkakin espanjalaiset tekivät valtavaa tuhoa paikallisen väestön keskuudessa. Ryöstivät, raiskasivat ja tappoivat saadakseen ryöstettyä kultaa ja muita rikkauksia, joilla rakennettiin kirkkoja kadetraaleja.

Tällä blogilla yritin saada tavallisen ihmisen ajatukset ymmärtämään erilaisuuden rikkautta, sen ainutkertaisuutta ja tarkoitusta kehittää luojan luomaa ja omaa mieltä.

Urpo Upi Tamminen

Kannattaa muistaa monen muun imperiumin hajoaminen juuri niitten "ansioitten" vuoksi, joita nyt ajetaan valtavalla propagandalla.

Käyttäjän PeliSuomi kuva
Pertti Lindeman Vastaus kommenttiin #9

Imperiumeja hajottavat ihmiset, jotka on manipuloitu samaan muottiin, joko uskonnon tai muun aatesuunnan voimalla, yksittäisten ihmisten vallan- tai ahneudennälän tyydyttämiseksi.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset