PeliSuomi Elämää tämä vain on...joka päivä sen loppua kohden kuljen.

Pankkikriisit sotien korvikkeena.

  • Pankkikriisi on etu toisille. www.fuengirola.fi
    Pankkikriisi on etu toisille. www.fuengirola.fi
  • Pankkikriisin seurauksia. Taloussanomat 8.1.2105
    Pankkikriisin seurauksia. Taloussanomat 8.1.2105

Miksi ihmisten kärsimystä pidetään jopa tavoitteena talouskasvua haettaessa?

Maailmantalous perustuu jatkuvaan kasvuun, kun kasvu pysähtyy, niin talous sakkaa. Siloin tarvitaan sota tai pankkiriisi.

Tämä mitä tapahtui Suomessa, on tarkalleen sama, mitä on tapahtunut ja tapahtuu useissa maissa. Eli omaisuuden uusjako pankkikriisin varjolla. Kuvio on sama kaikissa maissa, paitsi Islannissa, jossa toimittiin kansan hyväksi.

 

Ehkä Suomen 90-luvun pankkikriisi oli se ensimmäinen koe, kuinka se toimii talouden virkistäjänä?

Suomen pankkikriisin perussyy oli hallitsemattomasti vapautettu valuuttalainat, jotka innostivat pankkeja kokoamaan nopeita voittoja. Siitä seurasi ensin säästöpankkikriisi, joka meinasi tyhjentää säätöpankkien tallettajien tilit ja sen jälkeen vielä liikepankkien osakkeenomistajien sijoitukset.

Eduskunnassa oli silloin ”säästöpankkipuolue” eli enemmistö kansanedustajista edusti säästöpankkeja. Poliittisesti oli helppo tehdä päätökset veronmaksajien rahojen käytöstä talletusten pelastamiseen ajattelematta säästöpankkien velallisia, ja päätöksien järkyttäviä seurauksia koko kansantaloudelle.

Säästöpankit otettiin näennäisesti valtion haltuun, mutta todellisuudessa, niitä johtivat ja konkurssipesiä selvittivät samat henkilöt, jotka olivat kriisin aiheuttaneet. Nyt he saivat kuitenkin toimia Valtionvakuusrahaston suojassa ilman minkäänlaista valvontaa tai vastuuta.

Yritysten konkurssien hakemisessa pankkiirit turvautuivat arvostettuihin tilintarkastustoimistoihin ja epämääräisiin konsultteihin, jotka tekivät yritystutkimukset pankkien toivomalla tavalla. Poliitikoilla eikä tuomareilla ollut tietotaitoa eikä ymmärrystä lukiessaan heidän laatimiaan valheellisia raportteja.

Pankkitoiminta oli sosialisoitu, jolloin korruptio tuli mahdolliseksi ja sitä tuki vielä presidentti Koiviston tuki velkojille velallisten vahingoksi ohjeistaessaan tuomareita toimimaan pankkien hyväksi.

Valtiovarainministeri Viinanen kuunteli vain pankkikriisin syyllisiä ja hyväksyi heidän kirjallisia selityksiä yritysten konkursseista. Viinanen meni aidan yli siitä kohtaa missä se oli matalin tai jopa puretun aidan kohdalta.

Lukijan täytyy ymmärtää, että on täysin mahdotonta, että kymmenettuhannet yrittäjät ja sadattuhannet velalliset olisivat epäonnistuneet yritystoiminnassaan tai oman taloutensa hoidossa yhtäkkiä ja yhtäaikaa. Syy ei ollut heidän vaan poliittisten toimijoiden, joka mahdollisti piilokorruption syntymisen ja Hyvä Veli verkoston vahvistumisen.

 

Miten omaisuus uudelleen jaettiin ja jaetaan pankkikriisin varjolla?

Nyt oli veronmaksajien rahoilla pelastettu pääomanhaltijat, joille jäi ne riskisäästöt ja riskisijoitukset koskemattomina, kun velallisten omaisuus siirrettiin pankkohuutokaupoilla roskapankkien haltuun, joita ei valvonut kukaan. Nyt he saivat käyttää hyväkseen veronmaksajilta saatuja rahoja ostaakseen velallisten omaisuutta pilkkahintaan.

Kun omaisuus oli siirretty roskapankkeihin, niin omaisuutta alkoi hoitamaan pankkikriisin aiheuttaneet pankkiirit. Roskapankeissa omaisuutta hoidettiin valtion piikkiin, eli hoitokulut kuitattiin veronmaksajilta. Muutaman vuoden jälkeen omaisuus alettiin uudelleen jakaa heille, joiden säästöt ja sijoitukset oli veronmakajien rahoilla pelastettu. Omaisuuden myynti tapahtui kaikessa hiljaisuudessa ilman, että kiinteistöt, osakkeet, yritykset olisivat olleet julkisessa myynnissä. Pienen piirin ulkopuolella olevat sijoittajat ja mahdolliset ostajat eivät päässeet osalliseksi kilpailemaan valtavista omaisuusmassoista, joiden arvo oli vuosien kuluessa jopa moninkertaistunut niiden pakkohuutokauppojen hintoihin nähden. Pankit olivat haalineet huutokaupoissa omaisuuden 70%:n alihintaan ja nyt ne myytiin edelleen 80%:n alihintaan. Velallisten velat myytiin muutamalla prosentilla velkojen arvosta ulkomaalaisille perintäfirmoille. Velallisille ei ole annettu mitään selvitystä heidän omaisuutensa edelleen myynnistä ja myyntihinnoista.

Samaan aikaan satoja miljoonia veronmaksajien rahoja siirrettiin Säästöpankkien eläkekassoihin, jotka päätökset ovat salaisia 100 vuotta.

Yritys- ja kiinteistökauppoja on tehty myös ulkomailla, joissa ostajina ovat suomalaisten omistamat veroparatiisiyhtiöt. Niin on saatu täydellisesti piilotettua kauppahinnat ja ostajat.

Pankkikriisillä oli pystytty aiheuttamaan valtava omaisuuden uusjako, perheiden hajoaminen, kodittomuus, syrjäytyminen, sukupolvien kestävä epäoikeudenmukaisuuden tunne ja yrittäjyyden hiipuminen. Kansantalouden tappio oli kaikilta osiltaan verrattavissa sodan aiheuttamiin vahinkoihin. Suomen talous oli saatu romahdettua syvään monttuun, joten jälleen voitiin alkaa alusta. Tavoite oli saavutettu ja voitiin jälleen alkaa näyttämään nousulukuja talouden kasvusta.

 

Pankkikriisi ja Eurooppa

Kun 90-luvulla Suomessa pankkikriisi hoidettiin veronmaksajien rahoilla, niin samaa sitten on tehty muuallakin Euroopassa.

Espanjassa yrityksenä ovat menettäneet sadattuhannet yrittäjät ja miljoonat velalliset ovat ajettu kodeistaan pois. Nyt heiltä ryöstetty omaisuus on alettu siirtämään edullisesti kansainvälisille sijoittajille, jotka ostavat asuntoja ja kiinteistöjä satojen miljoonien eurojen paketeissa, niiden taustalla voi olla myös espanjalaisia varakkaita henkilöitä. Näiden sijoitusten arvo nousee seuraavien vuosien kuluessa moninkertaiseksi, mutta espanjalaisten velallisten ja heidän perheidensä tulevaisuus on musta. Työttömyys pysyttelee korkealla ja sosiaalinen eriarvoisuus on nyt todella suuri. Vain kiinteät perhesiteet ovat nuorten tulevaisuuden toivo. Sama on tilanne myös monessa muussa Euroopan pankkiriisin läpikäyneessä valtiossa. Eli EU:n veronmaksajien tuella on lisätty kansalaisten eriarvoisuutta ja kärsimystä!

 

Mikä on kansantalouden hyöty näin hoidetusta pankkikriisistä?

Siihen kysymykseen ei ole kukaan vastannut, sillä kaikki tietävät, että hyödyt saivat ja saavat vain pieni sijoittajien ryhmä, mutta vahingoista kärsii koko kansa vuosikymmeniä!

Mitä kansantaloudellista hyötyä saavutettiin esim. meidän yrityksemme laittomalla konkurssilla 1992. Yrityksemme arvo oli 700milj.mk:aa, velkaa vain 265milj.mk:aa ja pakkohuutokaupassa yrityksemme siirrettiin rahoittajapankkimme SKOP:n roskapankkiin 190milj:mk:lla, josta se myytiin vuonna 1998  100milj.mk:lla edelleen omistettavaksi ja hallinnoitavaksi veroparatiisista ja suomalaisten omistuksessa? Yrityksen todellinen arvo oli kohonnut myyntihetkellä jo 800milj.mk:aa, yksistään rakennuskustannusten nousun myötä.

Voisiko joku kertoa minulle, että mitä veronmaksajat tästä hyötyivät, että meidät yrityksen perustajat ja omistajat, 30 henkeä, menetimme kotimme ja omaisuutemme? Mitä hyötyä oli siitä, että itse yrityksen liikeidean luoneena ja perustaja olen ollut jo 20 vuotta työkyvyttömyyseläkkeellä, kun tämän ajan olisin voinut tehdä töitä, luoda uusia yrityksiä ja perustaa lisää satoja pysyviä työpaikkoja?

 

Media

Järkyttävää on ollut lukea, kuunnella ja nähdä 90-luvun laman poliitikkojen koottuja selityksiä, jotka menevät mediassa läpi ilman kritiikkiä.

Meitä ”lamaveteraaneja” harvemmin kuullaan asiantuntijoina pankkiriisin syistä ja seurauksista, koska me tiedämme sen paremmin.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän PeliSuomi kuva
Pertti Lindeman

Tästä voi lukea, että millä kokemuksella tämän kirjoitin:

http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/176316-t...

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Yksinkertaisempaa on mennä suoraan hirteen kuin ryhtyä yrittäjäksi... sen verran kokemusta lamayrittäjyydestä.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Suurkiitos Pertti hyvästä kirjoituksesta!

Lukijoille tiedoksi, että olen tekemässä selvitystä 1990-luvun lamasta.

Suomen perustuslaki oli EY-sopeutettava. Niinpä EY-sopeutus tehtiin etukäteen niin, että eduskunta ei ymmärtänyt mitä oli tapahtumassa.
Tätä varten lama tehtiin tarkoituksella.

Esimakua tulevasta löytyy tästä
"Virkavalta lain yläpuolella"
http://www.promerit.net/2013/01/18832/

Kannattaa lukea ajatuksella.

Käyttäjän RaikoKarvonen kuva
Raiko Karvonen

Kannattaa olla yrittämättä, kun pankki vaatii konkurssia ja vaikka yritystoiminta olisi kannattavaa. On tämä hölmö maa.

Pankkikriisi aiheutti jättityöttömyyden ja monien yritysten konkurssin. Pankit halusivat laittaa vaikka väkisin yritykset konkurssiin, jotta ne saisivat tämän varjolla veronmaksajien tukea.
Eihän tässä näin jälkikäteen ole mitään järkeä. Ihmisten elämäntyö tuhottiin ja aiheutettiin maahan älytön työttömyys.
Viisaampaa olisi ollut se, että ei olisi alkanut yrittäjäksi alunperinkään, kun sinut voidaan asettaa konkurssiin, vaikka väkisin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset