PeliSuomi Elämää tämä vain on...joka päivä sen loppua kohden kuljen.

Oliko Presidentti Koivisto yksi laman uhreista?

  • Verotulojen muutos vuosina 1991-2013, www.veronmaksajat.fi
    Verotulojen muutos vuosina 1991-2013, www.veronmaksajat.fi
  • Verotulot 1990-2013, www.veronmaksajat.fi
    Verotulot 1990-2013, www.veronmaksajat.fi

Tässä blogissani jätän tarkoituksella pois ylimääräiset ”rönsyt ja roskat”, joiden alle ruumis on haudattu.

Johdettiinko Mauno Koivistoa harhaan 90-luvun pankkikriisin alussa?

Itse olen siihen johtopäätökseen vähitellen kallistumassa. Esko Ahon hallitus 1991-95, keskustan ja kokoomuksen hallitus, halusi saada demaripresidentin Suomea pelastamaan ja sitä kautta tehdä SDP:stä yhden osallisen pankkikriisin järkyttävässä hoidossa. Koivistolla oli varmaan myös tunnontuskat kun oli ollut vapauttamassa rahamarkkinoita, mutta samalla unohtanut uusia lait, joilla pankkeja olisi täytynyt valvoa. Samalla yritettiin pelastaa Holkerin hallituksen ja sen valtiovarainministerin Erkki Liikasen, SDP, maine.

Oliko Esko Ahon hallituksen strategiana paniikin lietsominen?

”Myös tasavallan presidentti Mauno Koivisto näki, miten täpäräksi tilanne oli muuttumassa. Koivisto teki jotain hyvin poikkeuksellista. Hän antoi Sailakselle tehtävän: mitä tehdään, jos valtio ajautuu tilanteeseen, jossa se ei pysty maksamaan lakisääteisiä maksujaan, kuten esimerkiksi lapsilisiä?” (Iltasanomat 7.2.15)

Pankit olivat täysin epäonnistuneet pankkitoiminnassa, luotonannossaan ja sijoitustoiminnassa. Pankkien omistajat ja tallettajat oivat menettämässä rahansa, eli he, jotka olivat vastuussa pankkien toiminnasta. Pankkien valvontaa ei ollut tai se oli täysin riittämätöntä.

Vaikka 90-luvun lamaa on yritetty vääntää joksikin muuksi kuin pankkikriisiksi, niin se kaikki muu on totuuden vääristelyä. Pankkikriisissä hävinneitä miljardeja euroja ei voi selittää Tampellaan epäonnistuneella kaupalla tai Neitsytsaarten hotellihankkeella, sillä ne olivat pieniä ruumiita suurella hautuumaalla.

 

Valtion velan kasvattaminen 1991-95.

”Valtiontalouden alijäämä kasvoi 32 miljardiin markkaan (5,3miljardia€) 1991. Kasvu johtui menolisäyksistä ja verotulojen laskusta ja työttömyysmenojen kasvusta.

Valtio joutui ottamaan miljardeja velkaa. Pitkään ilman velkaa pärjännyt valtiontalous muuttui velkavetoiseksi.” (Iltasanomat 7.2.15)

Esko Ahon hallituksen, vuosina 1991-95, verotulojen lasku oli yhteensä vain 11,9miljardia euroa*, mutta lainaa otettiin 47,2miljardia euroa, eli 35,3miljardia euroa verotulojen laskua enemmän. Samaan aikaan tehtiin valtavia leikkauksia valtion menoihin ja ajettiin alas hyvinvointivaltiota, joten valtion "normaalimenot" romahtivat. Mihin se valtava velkamäärä käytettiin?  (*käytin vertailulukuna vuoden 1990 verotuloja kerrottuna viidellä)

” SYNTYI kuuluisa Sailaksen lista. Se on päivätty 13. syyskuuta 1992. Päivä on Raimo Sailaksen syntymäpäivä. Listalla oli hurjia leikkausesityksiä, jotka saivat työmarkkinapomot ja monet poliitikot nikottelemaan: työttömyysturva, työllistämismäärärahat, perhetuet, lääkekorvaukset, asumistuki, yritystuet, puolustus ja maataloustuki.” (Iltasanomat 7.2.15)

”Koiviston huoli oli aiheellinen. Suomen Pankin entinen pääjohtaja seurasi kauhulla Suomen valtion ajautumista kassakriisiin. Tähän saakka Suomen 90-luvun lamavuosia käsittelevä kirjallisuus on kertonut, että kassakriisiä ei ollut.”

Minä uskon niitä aiemmin lamavuosia käsittelevää kirjallisuutta, eli kassakriisiä ei ollut valtiolla, mutta pankeilla oli. 

Eli valtion kassakriisi oli lähtöisin pankeista, jota alettiin hoitamaan seuraavasti:

1. Koivisto saatiin kutsumaan kokoon kuuluisa ”konklaavi” 6.5.1992, jossa Koivisto totesi näin ” Koivisto toteaa muistiossa: "Tässäkin keskustelussa on tällaisia ajatuksia paljon, että kysymys on yksilön oikeuksista ja kuvitellaan, että jos vastakkain ovat yksilö ja instituutio, niin se ilman muuta on yksilö, joka heikko osapuoli."

"Nyt ollaan siinä tilanteessa, kun täytyy veronmaksajien rynnätä mukaan, että voidaan kysyä, ollaanko tässä oltu luotonottajan intressien ymmärtäjiä", Koivisto jatkaa.” (Lähde: YLE 9.9.13)

Nyt oli saatu ohjeistettua oikeuslaitos toimimaan Suomen lain vastaisesti, sillä aiemmin oli toimittu lain mukaan: Tuomioistuinten ratkaisujen mukaan pankki ei pystynyt näyttämään, että se olisi lainaneuvotteluissa tai velkakirjaa allekirjoitettaessa selvästi ilmoittanut asiakkaalle oikeudestaan nostaa korkoa. Koska korkoehto oli tuomareiden mielestä epäselvä, sitä tulkittiin ehdon laatijan eli pankin vahingoksi. Tuomioistuimet pitivät pankkia tämän asiakkaita vahvempana sopimusosapuolena.” Tämä oli ainoa ja oikea lainmukainen tapa tehdä oikeudenpäätökset, mutta nyt tapa romutettiin velallisten vahingoksi.

Sen päivän jälkeen Suomi ei enää ollut, eikä ole tänäkään päivänä, oikeusvaltio. Koivisto antoi tuomioistuimille valtuudet rikkoa velallisten oikeutta velkojan hyväksi. 

Mutta mikä ajoi Koiviston näin järkyttävään toimintaan? Oliko syynä se, että Keskusta ja Kokoomus loivat paniikkia tietoisesti? Varsinkin Keskustalla oli tässä asiassa vain voitettavaa, sillä Keskusta hallitsi maakuntia ja kuntia, joissa oli vallassa omat miehet ja heidän lähipiirissään myös virkamiehet ja tuomarit. Keskusta pystyi näin ohjaamaan velkomusoikeudenkäyntejä maakunnissa, joissa heillä oli valta. Keskustan miehet olivat vahvoilla kaatuvissa Säästöpankeissa, joiden tallettajien rahat tällä konklaavilla pelastettiin.

Tätä olettamusta vahvistaa vielä se, että harvemmin konkurssiin ajettu yrittäjä tai pankin puolelta ryöstetty velallinen vie asiaansa ylempiin oikeusasteisiin. Sen estää jo yksistään velallisen varattomuus ja henkinen ahdinko, eli alin oikeusaste sai tehdä rauhassa omanmielensä mukaisia tuomioita, jotka jäivät pysymään.

* Sen toukokuun Koiviston konklaavin jälkeen oli myös alkanut meidän yrityksemme Katinkullan konkurssisuunnittelu rahoittajapankkimme SKOP:n johtokunnassa, vastoin meidän keskinäistä rahoitussopimustamme. Konkurssisuunnitelmat selvisivät KRP:n takavarikoitua SKOP:n johtokunnan pöytäkirjat, joihin kaikki konkurssisuunnitelmat ja sen seuraukset oli kirjattu.

 

2. Syksyllä 1992 tehtiin toinen merkittävä päätös, joka sitten lopullisesti tuhosi kymmeniätuhansia yrityksiä ja satojatuhansia ihmisiä: ”Ahon hallituksella oli paremmat edellytykset tehdä säästölakeja, koska valtiopäiväjärjestyksen määräenemmistösäännöksiä oli syksyllä 1992 muutettu” (Lähde: Taloussanomat 7.2.15)

* Sen jälkeen alkoi kannattavien yritysten ryöstö, sillä Ahon hallitus pystyi nyt ohjaamaan valtion varojen käyttöä pienellä piirillä, määräenemmistöä ei enää tarvittu. Vain kuukausi siitä eduskunnan päätöksestä 28.10.1992 yrityksemme Katinkulta haettiin konkurssiin vastoin rahoitussopimuksiamme SKOP:n kanssa. Yritys, jonka omaisuusmassan arvo oli 700milj.mk:aa ja velkaa vain 265milj.mk:aa.

Nämä kaksi yhdessä, eli Koiviston ohjaus oikeusviranomaisille poisti meiltä oikeuden suojan saada oikeutta ja toisena Ahon hallitus sai nyt avata avoimen piikin pankeille, joita varten otettiin kymmeniä miljardeja euroja lisää lainaa valtiolle, joten omaisuutemme siirrettiin heidän hoitoon, jotka olivat koko pankkikriisin aloittaneet.

Perustettiin kaiken valvonnan ulkopuolella olevia ”roskapankkeja”, joihin velallisten omaisuus siirrettiin pilkkahinnalla. Lainan ja vakuuksien pakkohuutokauppahinnan erotus kuitattiin valtiolta, mutta velalliselta jatkettiin perintää ulosotonkautta ja osa pankkien veloista myytiin ulkomaalaiselle perintäyhtiölle murto-osalla niiden arvosta. Ne alkoivat ankaran perinnän ja tuhosivat satojentuhansien ihmisten elämän, tuhosivat perheet ja syrjäyttivät velallisten lapset yhteiskunnasta, jota laskua vieläkin maksamme.

On arvioitu, että jopa 16.000 velallista teki laman aikaan itsemurhan. Tilastoissa tämä luku ei näy, sillä Suomessa ei aina kirjata itsemurhaa itsemurhaksi vaan joksikin muuksi. Vielä tänäkin päivänä lamaveteraanit tekevät itsemurhia 90-luvun pankkikriisin seurauksena. Viime vuonna tuttavani murtui 20-vuoden velkahelvetin jälkeen ja päätti itse päivänsä.

Ahon hallituksen kirstunvartijana oli Iiro Viinanen. Minä olisin toivonut, että hän olisi ollut myös välillä kirstunkantajana, että olisi konkreettisesti nähnyt ja kokenut sen tuhon, jonka Esko Ahon hallitus sai aikaan.

Kun puhutaan 90-luvun lamasta, niin puhutaan valtion kassakriisistä, leikkauksista, säästöistä ja työttömyydestä, mutta ei puhuta, että mihin valtiolle otetut rahat, kymmenet miljardit eurot käytettiin? Kenelle ja mihin hintaan siirrettiin velallisilta pilkkahintaan epäoikeudenmukaisilla oikeudentuomioilla viety omaisuus.?

Ei puhuta siitä, että miten taitamattomasti hoidettiin pankkiriisi ja miten Suomi silloin tuhottiin taloudellisesti ja henkisesti.

Kaikki pankkikriisiin liittyvä oli 90-luvun alussa salaista ja on vielä tänäkin päivänä.

Mauno Koivisto voisi vielä kertoa, miksi näin? Miksi tuhottiin satojentuhansien kansalaisten elämä?

 

Lähteet:

https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Verotuotot/

http://m.taloussanomat.fi/?page=showSingleNews&newsID=20151653

http://m.taloussanomat.fi/?page=showSingleNews&newsID=20151652

http://m.taloussanomat.fi/?page=showSingleNews&newsID=20151651

http://m.taloussanomat.fi/?page=showSingleNews&newsID=20151649

http://yle.fi/uutiset/salattu_muistio_valottaa_koiviston_tuomioistuin-kritiikkia_pankkikiistoissa/6807049

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän PeliSuomi kuva
Pertti Lindeman

Tämä on minun henkilökohtainen näkemykseni kokemastani pankkikriisistä.

Valtionvelan syntyä käsittelin aiemmassa blogissani:

http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/187554-v...

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Tiesitkö Pertti, että oikeuspoliittisen (Koiviston konklaaviksi kutsutun) seminaarin koolle kutsuminen ei alunperin ollutkaan Mauno Koiviston ajatus?
Asia ilmenee 1.4.1992 päivätystä kutsumuistiosta.

Vasta KKO:n 3.4.1992 tekemän ratkaisun jälkeen tilanne muuttui Koiviston tahdonilmaisuksi.

Ei presidentti Koivistoa johdettu harhaan. Presidentti (Koivisto) määräsi HM 33 §:n valtuuksin ulkopolitiikasta eli Suomen yhdentymisestä Eurooppaan.

Koiviston systemaattinen tarkoitushakuinen toiminta alkoi 1980-luvun alussa. Varsinaisiin toimiin Koivisto ryhtyi markan revalvoinnilla 17.3.1989 ja nimittämällä 22.3.1989 Valtiosääntökomitean EY:n vaatimaan Suomen perustuslain mukautuksen suunnitteluun.

Onneksi ko. komiteassa oli isänmaallista henkeä. Seurasi valtiopetos, rikos, joka ei vanhene.

Jouko Silvennoinen

Sanoppa milloin historia toistaa itseään kuviohan on jo eteläeuroopassa menossa ja suomalaisilla on aika paljon varallisuutta sijoituksissa ekös ne pitäis hujata pois.

ulf fallenius

Eikö näitä jo voisi unohtaa olin itse uhri 90 luvun lamassa mutta en muistele enään on muuta tekemistä.

Käyttäjän PeliSuomi kuva
Pertti Lindeman

HIenoa, jos olet voinut unohtaa. Minä olin viimeksi viimeyönä unissani entisessä yrityksessäni Katinkullassa.

Lue tämä blogini ja mieti, että miten tämän voi unohtaa?

http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/176316-t...

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

1990-luvun laman synnyn syyt ja laiton jälkihoito olivat sellaisia, että ne pitäsi saattaa tämän päivän nuorten tietoon. He ja heidän syntymättömät lapsensakin maksavat 1980-90-lukujen vaihteen tapahtumien seurauksista.

Tässä on taustaan linkki
http://www.promerit.net/2015/01/koiviston-konklaavi/

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Nyt on aikomus hakea oikeutta laman uhreille.

Nyt 1990-luvun lamahistorian kertomisen kohderyhmänä ovat myös tämän päivän velalliset.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Minä luen tällä hetkellä Liisa Mariaporin kirjaa - Verottaja Tappolinjalla. Kirja tarjoaa pintaa syvemmälle verohallinnon, -läänien sekä verottajien tekemisistä ja siinä olevat hyvävelijärjestelmästä. Aika kieroa rikollista toimintaa silloin.

Yritän tässä kirjaa lueskellessa vertailla nykyaikaan, kun Suomella menee huonommin jos kerta on kolmatta vuotta peräkkäin BKT supistunut ja kaikenlaista verottaja koittaa miettiä mitä ei saa tehdä.

ulf fallenius

Ihminen pitää elää eteenpäin ei taaksepäin koska se on liian raskas malli ja meillä on vaan yksi elämä ja raha on vaan rahaa.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Olisi todella hyvä, jos saataisiin objektiivinen totuus kirjoihin ja kansiin kyseisen ajan tapahtumista. Sen ajan raadollisuudelle tuskin löytyy vertaista Suomen taloushistoriasta. Suomi saatiin eurokuntoon. Toden totta,mutta millä hinnalla?
Olin itse noihin aikoihin Keski-Suomessa erään kriisiyhtiön toimitusjohtajana ja näin yhtä jos toista. Hengissä selvittiin Luojan kiitos.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Laitan linkin toiseen Pertin blogiin, johon toivon runsasta kommentointia

http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/188831-p...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset