PeliSuomi Elämää tämä vain on...joka päivä sen loppua kohden kuljen.

Olipa kerran nuorimies kallionkielekkeellä

Päivä oli synkkääkin synkempi, rakkain oli lähtenyt toisen matkaan.

Maailma tuntui pahalta ja elämä lyhyeltä, niin nuorimies kallionkielekkeellä tuumi. Siinä hän seisoi ja katseli alas, vain muutama sekunti, niin tuska on pois…

Kävi kuitenkin niin, että nuorimies oli kirjoittanut aikeistaan Faceobookiin. Kaverit ja tuttavat ryntäsivät kirjoittamaan hänelle, että elämä jatkuu. Rakkaita on maailma täynnä, sinä et vain heitä näe, sillä menetetyn rakkaan muisto estää näkemästä.

Paikalle oli tullut myös tiedotusvälineet, jotka lähettivät live kuvaa älypuhelimiin, joku nuorenmiehen ystävistä oli tehnyt julkisen ryhmän ”Pelastetaan nuorimies”, joka nyt tiedotusvälineiden kautta sai julkisuutta. Hetkessä sivulle tuli satojatuhansia tykkäyksiä ja sydämet lentelivät.

Nuorimies istahti kallionkielekkeelle, otti puhelimensa taskusta, näppäsi Facebookin ruutuun – kaveripyyntöjä ja ilmoituksia oli tuhansia ja tuhansia. Ensimmäisten joukossa on kaveripyyntö ryhmältä ”Pelastetaan nuorimies”, hän hyväksyi pyynnön ja aukaisi sivun. Hän näki ja koki, ettei ole yksin istumassa kallionkielekkeellä jalat roikkuen tyhjyyteen. Se mittaamaton välittämisen kokeminen sai kyyneleet valumaan kallionjyrkänteeltä alas tyhjyyteen, niiden rakkauden kyyneleiden pisarat avasivat hänen sydämensä näkemään kauniiseen tulevaisuuteen, jossain heidänkin joukossaan voi olla se uusi rakas ja tulevaisuus. Nuorenmiehen ajatuksiin tuli valo ja elämän jatkuminen. Hän nousi ylös ja käveli pois varmasta elämän lopusta uuteen elämän alkuun.

Kävellessään pois hän luki viestin ”Aloita uusi elämä yrittäjänä, jolloin sinulla on paljon muuta mukavaa ajateltavaa.” Sen hän päätti tehdä, hänellä oli yritysidea.

Nuorimies perusti yrityksen ja löysi uuden rakkaan, elämä oli nyt mallillaan. Työtä hän teki aamusta myöhäiseen iltaan, jokaisena viikonpäivänä. Yritys menestyi ja elämä hymyili. Kunnes hänen menestyvään yritysideaan iskivät toiset silmänä. Hänen työntekijänsä yhdessä tilintarkastajan ja pankin kanssa alkoivat suunnittelemaan hänen yrityksensä kaappaamista. Pankki lopetti rahoituksen menestyvältä yritykseltä ja haki sen konkurssiin. Yritys myytiin jo seuraavana päivänä pieneen hintaa toisille ja häneltä vietiin koti. Perhe joutui sosiaaliturvan varaan ja vähän ajan kuluttua tuli ero ja nuorimies, nyt jo aikuinen, oli jälleen yksin.

Hän muisti sen kallionkielekkeen ja ajoi sinne ulosmitatulla autollaan. Hän oli kirjoittanut Facebookiin aikeistaan, niille parille kaverille, jotka olivat enää konkurssin jälkeen tuhansista kavereista jäljellä. Toinen kavereista perusti Facebookiin ”Pelastetaan mies” ryhmän, mutta siihen ei tullut tykkäyksiä, ei odottanut kaveripyyntöjen tai ilmoitusten tulva.

Kun mies seisoi kalliokielekkeellä katsoen alas tyhjyyteen, niin hän ymmärsi, että elämä oli nyt todella ohi, tulevaisuutta ei ole, velkavankeus kestää loputtomiin, ulosotto vie kaiken minkä tienaisi, matka on päättynyt…

Viimeisen kerran hän elämässään hyppäsi korkeuteen, puoleen metriin, mutta tuli sieltä alas kymmeniä metrejä…muutama sekunti ja kärsimys oli pois - hänen eloton ruumiinsa jäi makaan samaan kohtaan, jonne olivat pudonneet nuoruudessa hänen kyneeleensä, jotka oli vuodatettu hänen tuntiessaan välittämistä ja rakkautta tuntemattomilta ihmisiltä.

 

Rakkaansa menettänyt on ihminen menetyksenkin jälkeen, konkurssin tehnyttä ei nähdä, ei kuulla ja ei tunneta vaikka vastaan kävelisi – hänestä tehdään näkymätön.

Harva luki tämän loppuun saakka. Luki vain siihen saakka, kun rakkausromantiikka päättyi.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Kuulun niihin harvoihin. Konkurssin tehneiden yrittäjien dehumanisointi on todellisuutta. Ihminen saa epäonnistua lähes missä vain, mutta jos yrittäjyydessä epäonnistut, niin yksin olet, ellet sitten ole onnistunut verkostoitumaan muiden yrittäjien kesken, jotka auttavat aateveljeään.

Käyttäjän PeliSuomi kuva
Pertti Lindeman

Niin se valitettavasti on Martti. Ihmiset pystyvät kokemaan myötätuntoa vain sellaista kärsimystä kohtaan, joka voi myös omalle kohdalle sattua. Harvat pystyvät tuntemaan laajempaa myötätuntoa, myös sellaista kärsimystä kohtaa, joka ei voi koskaan itseä koskea tai ei usko sitä kohtaavansa. Konkurssin tehnyttä kohtaan tunnetaan myötähäpeää, joten katsekin kääntyy pois konkurssin tehneestä.

Yrittäjä toimii samalla tavoin kuin tupakoitsija, joka sulkee mielestään pois keuhkösyövän mahdollisuuden, alkoholin nauttija unohtaa alkoholin vaarat, niin myös yrittäjä ei ajattele konkurssin mahdollisuutta ja sen tuomaa kärsimystä.

http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195314-v...

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Tämä koskee kaikkia ryhmiä, siis se ettei enään osata asettua ja tuntea myötätuntoa velkaantuneita, syrjäytyneitä, vähäosisia ja vanhuksia kohtaan. On kohtuutonta että opiskelijoilta tai kanssaryhmiltä otetaan pois vain itselle. Yhtä lailla se työtönkin tarvitsee ruokaa ja rakkautta niinkuin konkurssin tehnyt yrittäjä.

Käyttäjän PetriHirvimki kuva
Petri Hirvimäki

Kiitos Pertti - olipa "hyytävää" luettavaa.

Nou hätä;-)

Tutustuin hieman lisää sun tarinaasi ja kyllä tuollainen sieppaa. Huikea tarina ja varmasti sikamaisen raskas henkisesti. Voin kuvitella tunteen kun omilta mailta tulee lähtö.

Eteenpäin sanoi mummo lumessa.

1) Meidän pitää löytää toinen toisemme.

2) Meidän pitää innovoida tie Suomelle - tai ehkä vielä enemmänkin...? Sitä olenjo tehnyt. Isänmaan uusi peli.

3) Meidän tulee käyttää poikkeuksellisia keinoja joilla saamme massat mukaan.

4) Sen jälkeenkin tulee konkursseja mutta fair play noin pääsääntöisesti ja konkurssi tai likä tahansa inhimillinen suuri kriisi ei ole enää muuta kuin valmistautumista uuteen kiihdytykseen.

MUTTA! Silkkihanskoilla tätä hommaa ei tehdä vaan uusilla ja poikkeuksillisilla keinoilla lakia silti noudattaen.

Se on mahdollista jos logiikka ja heittäytyminen ja rohkeus on ennennäkemätöntä ja saamme muutman ihmisen mukaan jolla resurssia - Sampo nimeltään E-liike.net odottaa jo valmiina ja se on kuin startup mutta riittävän sisuuntuneita ihmisiä vielä mukaan joilla bisnesosaamista ja tahtotilaa.

petri.hirvimaki(at)E-liike.net

UGH.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset