PeliSuomi Elämää tämä vain on...joka päivä sen loppua kohden kuljen.

Yrittäjän palkintokaappi on tyhjää täynnä.

  • Minun palkintokaapissani on vain "Jaakon puukko"
    Minun palkintokaapissani on vain "Jaakon puukko"
  • Näin Kainuun Sanomat kirjoitti minulle myönnetystä "Jaakon puukosta"
    Näin Kainuun Sanomat kirjoitti minulle myönnetystä "Jaakon puukosta"

 

En kirjoita tätä kateuksissani, vaan avataksenne silmänne sille, että mikä on tärkeätä ja mikä vähemmän tärkeätä.

En moiti tai kiellä urheilun tärkeyttä esim. kansan yhtenäisyyttä rakentavana tekijänä. Ja "Terve sielu terveessä ruumiissa" on aina tavoiteltava asia, jossa huippu-urheilu toimii kannustavana tekijänä. Itsekin olen harrastanut urheilua koko elämäni ajan ja vieläkin, terveyteni sen salliessa, vaikka en seuraa urheilua. Minulla ei ollut yrittäjän työltäni koskaan siihen aikaa.

Kirjoitan tämän nyt, kun työpaikkoja ei ole, yrittäjäksi ei ryhdytä, vaan kulutetaan veronmaksajien euroja, ymmärrän sen hyvin. Kirjoitan tämän siksi, että Suomen lainasäädäntö muutettaisiin myös yrittäjille turvalliseksi. Minulla syrjäytetyllä yrittäjällä on aikaa, mutta nykyisillä yrittäjillä ei ole aikaa kirjoitella saati lukea näitä blogeja, sillä he tekevät arvokasta työtä yhteiskunnan hyväksi. Kirjoitan tämän myös niiden tuhansien yrittäjien puolesta, jotka tekivät itsemurhan valtion petettyä heidän luottamuksensa riippumattomiin ja puolueettomiin tuomioistuimiin ja antoivat pankiireille rajattoman vallan. Eli "minä itse" olen tässä blogissani vain esimerkki toisten puolesta.

Minun, yrittäjän palkintokappi.

Katso nyt vieressä oleva kuva palkintokaapistani kaikessa tyjyydessään ja lue toisen kuvan teksti palkintoni perusteista. Palkintokaapissani on ainoastaan ”Jaakon puukko” Sotkamon nuorisoseuran kiitos tekemästäni työstä. Ainutkertaisuudessaan sitä arvostan paljon. Se luovutettiin minulle Sotkamossa 2008.

Palkintokaapissani ei ole Sotkamon kunnan viiriä tai muita palkintoja. Panokseni oli sen verran vaatimaton, vain 500 pysyvää työpaikka jo 25 vuotta, 500 miljoonan markan (80milj.euron) investointi, josta oli omapääoma+tulorahoitus 200milj.mk.aa (34milj.euroa) Perustamamme Katinkulta yrityksen seurauksena kuntaan on investoitu vielä lähes miljardi markkaa (160milj.euroa). Perustamamme yrityksen maksamista palkoista on maksettu veroja 50milj.euroa ja kiinteistöveroa 5milj.euroa. ALV ja muut verot ovat vielä suuremmat. Sotkamon kunta ei arvostanut yrittäjäpanostani edes sen vertaa, että olisi vuokrannut minulle asunnon, jonka vuokran olisin kunnalle maksanut sairauspäivärahastani, sillä konkurssin tehneenä ja luottotiedot menettäneenä kukaan ei vuokrannut minulle asuntoa, joten menetin isänmaani ja jouduin maanpakolaiseksi 1997.

Ikävää on ollut myös seurata, että suuryrittäjät ja eläkevakuutusyhtiö, joille valtion hallussa ollut SKOP junaili yrityksemme, niin sen johtoa on palkittu minun ideoista ja luovuudesta, jopa arvonimi myönnetty? Yrityksemme Katinkulta on nyt kierrätetty Luxemburgin kautta intialaisille omistajille, Suomen verottajaa vältellen.

Minulle ei myöskään valtio maksa eläkettä euroakaan, ainoastaan yksityinen eläkevakuutusyhtiö, eli teidän veronmaksajien, ei pitäisi olla minulle vihaisia, että menetin terveyteni.

Että kansa voi nauttia urheilusta, niin se tarvitsee työtä ja palkkaa, että kertyy veroeuroja tukea urheilua.

Jälleen kerran, en kirjoita omaa etua tavoitellen vaan Suomen ja yrittäjien puolesta. Minulla ei ole mitään saavutettavaa, sillä menetinhän kotimaanikin. Blogeillani en kerää rahaa, että voin säilyttää riippmattomuuteni.

 

Viimeaikoina on ollut otsikoissa yrittäjien ja urheilijoiden eläkkeet.

Takuueläkkeen saa työtä tekemättä – yrittäjä maksaa 300 euroa kuussa päästäkseen samaan”

16 olympiavoittajalle puolikas eläke – ”Hävettää päättäjien puolesta”

Eipäs yrittäjäjärjestöt älähtäneet, että ”Hävetkää päättäjät”, kun yrittäjät tekevät työt puolestanne ja keräävät verorahat, joilla teidän palkat ja palkkiot maksetaan?

 

Kansa tarvitsee leipää ja sirkushuveja.

Leipää se tarvitsee ensin, että on varaa sirkushuveihin.

Seuraavassa kerron omat kokemukset ja vertailen niitä urheilijoiden ansioiden ja palkitsemisen kanssa.

Tein pitkän yrittäjäuran, 9-vuotiaasta lähtien, niin kuin urheilijankin täytyy jo nuorena ponnistaa, että menestyy.

Urheilija tekee työtään, Citius, altius, fortius, joka tarkoittaa nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin.

Yrittäjille ei ole edes tällaista tunnuslausetta, mutta se voisi olla: Yritä, yritä vielä enemmän, yötäpäivää hautaan sakka, arkkuakaan et saa. 

Mistä rahat urheilu-uralle, yrittäjän uralle?

Urheilua tukevat veronmaksajat ja sposorit, eli yritykset ja yrittäjät. Toisinsanoen urheilu on osittain veronmaksajien ylläpitämää viihdettä. Yrittäjä repii rahansa selkänahasta, aiemmin hankitusta omaisuudesta ja pankeista. Minä yrittäjänä tuin Sotkamolaista urheiluseuraa sadoillatuhansilla markoilla, mutta kun ryöstettynä yrittäjänä kyselin heiltä urheiluseuran historiikkia, niin hinta olisi ollut muuta kymmenen markkaa, mutta mulla ei ollut silloin siihen varaa. Tuskin historiikissa on mainintaa meidän yrityksemme panoksesta seuralle?

 

Miten palkitaan urheilijaa, miten yrittäjää?

Urheilijan palkintokaappi on täynnä pystejä ja viirejä, välillä ropisee euroja tilille.

Yrittäjän palkintokaappi on tyhjää täynnä, siellä ei ole palkintoja vaikka hikihatussa olisi hieronut asiakkaita, leikannut tukkaa, majoittanut asiakkaita ja juossut asiakkaan asioilla. Ei kiitetä kun luodaan työpaikkoja, mutta muistetaan haukkua kun irtisanotaan? Palkintoja veroeurojen keruusta ei heru, ei kunnalta saati valtiolta.

Miten palkitaan menestynyt urheilija, miten työpaikkoja luonut yrittäjä?

Urheilijaa voi odottaa kunnalta tontti tai jopa talo. Yrittäjän ansioita ei edes huomata vaan ne pyritään sivuuttamaan - unohtamaan!

Media – urheilija ja yrittäjä.

Urheilija saattaa kuitata mukavan summan medialta tai sponsorilta haastattelusta, yrittäjä kiitetään kauniisti mediantäytteestä.

Urheilijoilla media hankkii ei yrittäjillä, mutta se on väärä luulo, sillä yrittäjät mainoksillaan pitävät mediaa yllä ja maksavat mainonnallaan toimittajien palkat ja median voitot. Urheilijan lööpit myyvät yrittäjien maksamaa mainostilaa, jolloin yrittäjiltä voidaan pyytää enemmän, kun jonkun dopingista kärynneen tai humalassa toilailleen urheilijan kuva on kannessa, unohtamatta tietenkään myös urheilijan menestyksen uutisarvoa. Yleensä yrittäjä saa nimensä meidaan vasta tehtyään konkurssin.

Olisiko nyt viimein aika ja hetki alkaa arvostamaan myös yrittäjiä?

Vertailun vuoksi Virossa jaetaan palkintoja yrityksille työllistämisen mukaan. Yritysten maksamat verot ovat julkisia ja niissä tilastoissa on mukana yritysten maksamat palkkaverot, ALV:t ja kaikki muut veronluonteiset maksut.  Sen ymmärtää yrittäjämyönteinen valtio, mutta ei Suomi. Virossa ei ole unohdettu sitä, että yrittäjät mahdollistavan veronkeruun.

Jos olisin ollut jossain toisessa maassa yrittäjänä, niin palkintokaappini olisi täynnä, minua ei olisi unohdettu sen kunnan puolesta, jonne työpaikkoja loin, meitä ei olisi voitu ryöstää, niin kuin Suomen tuomioistuimissa tehtiin – me olisimme saaneet oikeutta ja minä olisin voinut luoda satoja työpaikkoja lisää. Olisin hankkinut lisää veroeuroja valtion pohjattomaan pussiin.

Jos kirjoittamani ei ole totta, niin miten on mahdollista, että Katinkullan työllistävästä vaikutuksesta ei ole ollut yhtään ainutta juttua 25-vuoden aikana, vaikka sen on ollut koko Kainuun yksi merkittävimmistä työnantajista, noin 13.000 henkilötyövuotta, jonka työpaikkoja ei voida siirtää sieltä Kiinaan tai edes toiseen kuntaan? Samassa kunnassa sijaitsevan Talvivaaran työllistävää vaikutusta hehkutetaan niin paikallisessa kuin valtakunnallisessa mediassa ja sillä pyritään oikeuttamaan Kainuun luonnon tuhoaminen?

Katinkullassa on Suomen Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät lokakuussa, jossa yrittäjille kerrotaan tuttuun tapaan Katinkullan historia vuodesta 1998 lähtien, ei meistä, ei sukumme lähes sadan vuoden työstä Katinkullan eteen, ei ideostani ja luovuudestani "Katinkulta konseptin" synnystä, jolla Katinkullan rakensimme. Ne kaikki sivuutetaan vaan lauseella "Yrittäjät tekivät konkurssin 1992" ja sen jälkeen kerrotaan Katinkullan menestystarina, josta kunnia annetaan heille, joille se ei kuulu. 

 

Yrittäjäkin on ihminen ja tärkeä yhteiskuntaa ylläpitävä jäsen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän hilkkamlaikko kuva
Hilkka Laikko

Pälkähtääkö kenenkään 90-luvun poliitikon päähän, että te tuhositte Suomen rehellisen yrittäjäsukupolven ja rehelliset, elinkelpoiset yritykset? Käsitättekö, kuinka paljon typeryytenne on tullut Suomen valtiolle maksamaan? Pelastettiin holtittomat pankinjohtajat, turvattiin pankkien vakavaraisuus, maksettiin pankkituki ja pääomatuki keskuspankille, annettiin pankeille valta ryöstää ja kavaltaa oikeiden omistajien omaisuudet? Käsitäätekö Te, mitä te olette tehneet? Kuinka monta sataa miljardia on teidän takianne menetetty? Kuinka paljon idearikkautta? Kuinka paljon työpaikkoja? Kuinka monta menetetään edelleen?

Pankinjohtajat jatkavat edelleen vanhojen velkakirjojen perusteella valtion varojen kuppaamista pankkien pohjattomaan kassaan -laittomasti. Pankkien vakavaraisuutta valvotaan, mutta vain sitä - ei sitä, millä keinoilla vakavaraisuus saavutetaan.

57 000 nuorta +- 25 vuotiasta on edelleen syrjäytyneenä -he eivät 90-luvulla saaneet edes mahdollisuutta. Nyt heille esitetään, ryhdy yrittäjäksi. Arvatkaa kaksi kertaa, ryhtyykö em. nuori yrittäjäksi, jonka vanhempien yritys on ryöstetty? Yrittäjäksi ryhtyvä on byrokraattien, pankkien ja verottajan vapaata riistaa, joka voi unohtaa oikeudenmukaisuuden sillä sekunnilla, kun yrityksen aloitusilmoituksissa on muste kuivunut. Hänellä ei ole minkäänlaista oikeusturvaa Suomessa -ei ole ollut sitten 90-luvun.

Laki pitäisi olla kaikille sama. Onko se sitä, jos Perustuslain- ja Ihmisoikeussopimuksen omaisuuden suojan ja oikeusturva pykälien yli kävellään aina, kun kyseessä on työllistävä,investoiva yrittäjä? Hänellä on oma, jopa sukupolvien ajan kerätty omaisuus vakuutena.

Entä Rikoslain 28 luku 4§ ja 5§? Kuinka moni konkurssin tehneistä yrittäjistä tai 90-luvun uhreista on saanut vakuutena olleen omaisuuden, suoritusten ja alkuperäisen velan välille TILITYKSEN? Jos sitä ei ole, pankki tai muu velkojasi on syyllistynyt kavallukseen.

90-luvun vääryydet on oikaistava! Sitä odotellessa, voitte katsoa oheisen linkin: AlfaTV:n Dosentti (Arto Luukkanen)keskustelee allekirjoittaneen ja Pekka Kauppalan kanssa 90-luvusta.
https://publisher.qbrick.com/Embed.aspx?mid=BDB6EF07

90-luvun uhrit ovat järjestäytyneet ja periksi ei ole tarkoitus antaa, ennen kuin 90-luvun uhrit saavat oikeutta ja korvaukset.

Käyttäjän MattiHaverinen kuva
Matti Haverinen

Todenmukaista ja hyvää tekstiä Pertiltä ja Hilkalta. Periksi emme anna tämän maallisen vaelluksemme aikana! Sen jälkeen tulemme kummittelemaan vielä tänne jääneille syyllisille ja niille jotka totuuden ovat tietäneet, mutta päättäjinä tai valtamedian ohjaajina ovat asiaa aktiivisesti vaientaneet!

Käyttäjän PeliSuomi kuva
Pertti Lindeman

Matti, minä en aio lopettaa maallisen elämän jälkeenkään.

http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/199476-s...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset