PeliSuomi Elämää tämä vain on...joka päivä sen loppua kohden kuljen.

Robotiikkaan kiinnitetään vihdoinkin huomiota.

Tämän päivän Kauppalehdessä:

”Robotiikka on iso muutos. Digitalisaatiosta on Suomessa puhuttu, mutta robotiikasta ei niinkään”, sanoo strategiajohtaja Antti Joensuu työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Joensuun mukaan robotiikka kääntää teollisuuden suunnan takaisin vanhalle mantereelle, koska se mahdollistaa teollisen tuotannon kalliin työvoimakustannusten maissa.

”Globalisaatiosta on opittu, että se vie teollisen tuotannon halvan kustannusten maihin. Robotiikka tuokin sitä takaisin.”

Minä kirjoitin näin blogissani seuraavana päivänä 4.9.2013, kun Nokia oli myynyt kännykkänsä:

"Tulevaisuus on kännykänvalmistuksessa tehokkaammissa roboteissa ja pienemmässä määrässä työvoimaa. Tämä mahdollistaa tuotannon siirtämisen takaisin Suomeen ja Eurooppaan, jossa on riittävä määrä osaavaa työvoimaa robottiteknologian hyödyntämiseen ja käyttöön uuden teknologian valmistuksessa. Euroopassa tehdään laatua, nopeammin ja edullisemmin. Suomessa ei tarvitse työllistää miljardia ihmistä riittää parin miljoonan työllistämisestä. Suomen 4.700 työntekijää vastaa Aasian 32.000 työntekijää."

Olen puhunut jo pitkään, että Suomessa täytyisi olla ”urheilu- ja musiikkilukioiden” ohella ”robotiikkalukio” autonasentajakoulutuksen lisänä robotiikka-asentajakoulutus.

Viro on tässäkin asiassa edelläkävijä. Siellä on jo vuosia ollut kansallisia ja kansainvälisiä kilpailuita nuorille robottien rakentamisesta ja niiden ohjelmoinnista. Virossa ymmärretään se, että pienelläkin väestömäärällä voidaan saavuttaa ison maan tuontantoteho robotiikan avulla.

Ehkä nyt tapahtuisi myös jotain?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän MarkusLehtonen kuva
Markus Lehtonen

Niin, toki teollisuusrobootitkin ovat varmasti kehittyneet, mutta kyllä tuotanto siirtyi osittain esim. Kiinaan siitä syystä, että "pikkukiinalainen" teki tuotteen halvemmalla kuin robotti. Nyt kun Kiinan työvoimakustannukset ovat ymmärtääkseni nousseet hyvinkin paljon "hyvistä ajoista", tullaan takaisin ja tehdään sama tuotanto täällä robottien avulla.

On siis olemassa rajakustannus, jolla siirto robotiikkaan voidaan/kannattaa tehdä. Laatu vaikuttaisi nyky kertayhteiskunnassa olevan vähemmän tärkeä asia, riittää kun päästään 60cm korkean riman yli niin kaikki ovat olevinaan tyytyväisiä.

Mistä niitä robotteja sitten ostetaan? Kiinasta?

Sarjatuotantohyödykkeiden/-turhakkeidenkin markkinat ovat rajalliset, ei voida kaikki varmaan ruveta robottien isänniksi tai ylläpitäjiksi. Mitäs ne ihmiset täällä sitten tekevät, joille ei robottiduunia riitä.

Käyttäjän PeliSuomi kuva
Pertti Lindeman

Älä pelkää töiden loppumista. Ymmärrän, että joskus on vaikeata ymmärtää kehitystä ja sen luomia uusia toimenkuvien määrää ja työpaikkoja.

Jos saadaan pienen pieni osa Kiinan tuotannosta siirrettyä Suomeen, niin sillä elää koko Suomen pieni kansa. Tuotantotoiminnan, ja etenkin viennin vetäessä, sisämarkkinat piristyvät, joka tarkoittaa lisää työpaikkoja esim. palvelualalle. Pölyimurien käyttöönotto ei vähentänyt siivoojien määrää.

Jo nyt suomalaiset ja eurooppalaiset yhtiöt ovat siirtänee tuotantoaan takaisin Kiinasta. Työvoimakustannus ei ole aina se tärkein, sillä tehokkuus ja laatu sanelee tuotteiden menestyksen ja se ”perkeleen innovointi” luo aivan uudet markkinat. Innovointi vaatii hyvän koulutuksen ja uusimman teknologian, jotka Suomessa ovat nyt vajaakäytössä.

Käyttäjän MarkusLehtonen kuva
Markus Lehtonen

Niin ovat siirtäneet ja työt tehdään täällä robotein, eihän tuo robotiikka mikään uusi ala ole.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Unimate

Talous määrää sen, millä keinoin ja missä kannattaa tuottaa. Jo nyt löytyy todella paljon ihmisen korvaavaa teknologiaa ja todella paljonhan kyse on myös teknologiasta, joka ei itse asiassa korvaa ihmistä vaan siirtää työn palvelun kuluttajalle esim. verkkokaupat, online-pankit, automaattikassat ja muut automaatit jne.

Kuvittelisin, ilman tietoa, että teknologia ei sinänsä ole enää se suuri jarru kehitykselle, mitä ikinä sillä sitten ymmärretäänkin. Mutta ei se välttämättä ole myöskään ratkaisu. Tarkoitan siis, että uusi teknologinen innovaatio ei enää välttämättä auokaan ovia, vaan jo olemassa olevan teknologian uudenlainen, innovatiivinen hyödyntäminen.

Käyttäjän PeliSuomi kuva
Pertti Lindeman

"Tarkoitan siis, että uusi teknologinen innovaatio ei enää välttämättä auokaan ovia, vaan jo olemassa olevan teknologian uudenlainen, innovatiivinen hyödyntäminen."

Teknologia, niin kuin kaikki yritystoimintaan liittyvä, vaatii kehittyäkseen uusia näkemyksiä ja visioita. Sitä ei ole kuitenkaan mahdollista kehittää ilman siihen suuntautuvaa koulutusta.

Käyttäjän MarkusLehtonen kuva
Markus Lehtonen

Teknologia ei voi enää itsessään olla kilpailuetu, kiinalaiset kopioivat kaiken alta aikayksikön tai sitten joku muu. Eikä kannata luottaa enää Suomen huippuosaamiseen, sekin on kokenut pahan inflaation.

Sykli on nykyään niin kova, että vanhat lääkkeet eivät enää pure - se mitä meillä oli, sitä ei ole enää olemassakaan.

Itse hakisin kilpailuetua poikkititeellisistä ratkaisuista. Sipilänkin ajama (jos oikein olen tajunnut) ajatus siitä, että kyllä suomalaisen insinöörin suunnitteleman tuotteen saa myytyä kun saadaan maan kilpailukyky ylös (= työvoimakustannukset alas), on menneen talven lumia.

Teknologia edellä ei kannata mennä puuhun. Sinänsä poikkitieteellisyys jo koulutuksesta lähtien ei kuullosta uskottavalta. Toki insinöörienkin koulutukseen voisi sotkea hieman lisää luovuutta vaativia osia ja pudottaa eksaktia tiedettä pienemmälle. Ei nykyään tarvitse enää osata laskea pystyäkseen insinöörin töihin, ohjelmistot hoitavat tuon puolen.

Toinen seikka mistä voisi hakea uutta murrosta voisi olla koko nykyisen organisaatiorakenteen rikkominen. Iso osa työvoimasta voisi oikeasti siirtyä "toiminimiyrittäjiksi". Siis ainakin aloilla, joissa suurin osa työstä on tietokoneella tehtävää aivotyötä. Voisi sitten kerätä omalla alallaan rankingia omissa palveluissaan, joita sitten taas yritykset ostaisivat ja maksaisivat tuon rankkauksen mukaan, vapailla markkinoilla.

Toki tällainen yhteiskunta on vielä utopiaa koska vaatisihan tuo nimenomaan yhteiskunnan suunnalta suuria muutoksia ja uudenlaista kulttuuria.

Voisi perustaa virtuaaliyrityksiä, joissa työvoimaa kulloisenkin tarpeen mukaan. Toisaalta työntekijä voisi tehdä töitä niin monelle toimeksiantajalle kuin haluaisi. Onhan maailmalla jotain tällaisia kehitelmiä jo kokeiltukin. Rajatusti tuo voisi toimia.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset