*

PeliSuomi Elämää tämä vain on...joka päivä sen loppua kohden kuljen.

Suomalaisen yrittäjän konkurssin anatomia lyhykäisyydessään.

  • Synkkä on konkurssin tehneen yrittäjän tulevaisuus Suomessa. Kuva P.Lindeman 19.2.2016
    Synkkä on konkurssin tehneen yrittäjän tulevaisuus Suomessa. Kuva P.Lindeman 19.2.2016

Näin yrittäminen alkaa

Yrittäjällä on idea ja hiukan varallisuutta perustaa yritys. Yrityksen perustamien vaatii kuitenkin lainaa, jota pankki mielellään lainaa saadakseen tuloja.

Pienellä paikkakunnalla yrittäjä kävelee paikallispankkiin, jonka asiakas suku on saattanut olla vuosikymmenet. Tuttu pankinjohtaja ottaa yrittäjän hymyillen vastaan ja tarjoaa kupin kahvia, ehkä pullankin. Yrittäjä esittelee liikeideansa, joka on pankinjohtajalle toissijainen asia. Ensisijainen on yrittäjän omaisuus ja tarjottavat vakuudet lainalle.

Yrittäjä esittelee vakuudeksi metsäpalstaa ja rakentamattomia tontteja. Pankinjohtaja ottaa hymyille yrittäjän esityksen vastaan ja kertoo vievänsä sen johtokunnan käsittelyyn.

Mitä tapahtuukaan paikallispankin johtokunnan kokouksessa?

Pankinjohtaja esittelee johtokunnalle ylimalkaisesti yrittäjän liikeidean, ja on huolellisesti selvittänyt vakuuksien arvon, sekä niihin liittyvät tulevaisuuden arviot. Johtokunta keskittyy keskustelemaan siitä, että onko mahdollisesti joku läsnä olevista kiinnostunut yrittäjän tarjoamista vakuuksista, aikovat myös selvittää, että olisiko jollain tuttavapiirissä niihin kiinnostusta? Yritysidea sinällään on varmaan ihan hyvä ja kannattava, josta myös kysellään tuttavilta, jo tässä vaiheessa, että olisiko joku kiinnostunut yrityksestä sen jälkeen, kun se haetaan konkurssiin. Johtokunnassa sovitaan että seuraavaksi viikoksi johtokunnan jäsenet tuovat omat selvityksensä vakuuksien kiinnostavuudesta sekä yrityksen siirrosta jollekin toiselle.

Viikon kulutta on uusi johtokunnan kokous ja useat jäsenet ilmoittavat kiinnostuksensa vakuuksiin ja yksi tietää jo ostajan yritykselle konkurssin jälkeen.

Pankinjohtaja tapaa uudelleen yrittäjän, joka hakee rahoitusta pankista.

Jälleen istahdetaan kahvikupin ääreen ja pankinjohtaja on yhtä hymyä. Johtokunta on päättänyt myöntää lainan seuraavilla ehdoilla. Ensin pankinjohtaja kehuu yritysideaa ja sen hyvää tulevaisuutta. Laina-aika on viisi vuotta, mutta vakuuksia täytyisi saada hiukan enemmän. Pankin selvityksen mukaan, yrittäjällä on kesämökki, jonka varmaan voisi pantata lainan lisävakuudeksi. Yrittäjä on onnenhuumassa, kun saa lainaa ja pankinjohtajakin pitää yritysideaa hyvänä, joten turvallisin mielin voi vielä sen mökinkin antaa vakuudeksi. Molemmat ovat tyytyväisiä ja pankinjohtaja tarjoaa vielä lounaankin paikallisessa lounaspaikassa.

Yrityksen perustaminen ja rakentaminen.

Yrittäjän alkaa nyt pakertamaan yötä-päivää töitä, että yritys saadaan rakennettua ja pyörimään. Vihdoinkin yritys on siinä kunnossa, että avajaisia vietetään ja tulevaisuus näyttää hyvältä, sillä liikeidea on ainutlaatuinen ja varma menestys on taattu. Kunnanjohtaja pitää avajaispuheen ja kehuu yrittäjän rohkeutta ja kiittää uusista työpaikoista.

Yrityksen alkutaival ja pieni laajennus.

Hienosti menee yrittäjällä. Rahaa tulee ovista ja ikkunoista, lainat saadaan vaivatta hoidettua, mutta yritys tarvitsee hiukan lisää lainaa laajennukseen. Pankinjohtaja tulee nyt oikein yrittäjän luokse neuvottelemaan. Kehuu jälleen, kuinka hienosti yritys on alkanut toimimaan ja luvutkin ovat erinomaiset, joten pankki mielellään rahoittaa myös laajennuksen, mutta tarvittaisiin hiukan lisävakuuksia, sillä pankki on arvioinut aiempien vakuuksien arvon hiukan laskeneen. Niinpä pankkiiri ehdottaa yrittäjän kodin panttaamista ja toteaa siinä samassa, että mitään riskiä yrittäjällä ei ole, sillä uuden laajennuksen tuomalla tulorahoituksella saadaan helposti hoidettua lainanmaksut. Yrittäjä soittaa puolisolleen ja kysyy, että voitaisiinko pantata koti uuden lainan vakuudeksi. Puoliso empii, muta suostu sitten. Yrittäjä sai sitten laajennusosaa varten lainan.

Mitä tapahtuikaan pankin johtokunnassa ennen rahoituspäätöstä?

Johtokunnan jäsenet keskustelivat pitkään nyt valmiin yrityksen arvosta ja tulivat siihen tulokseen, että liikeidea on todella hyvä ja luvutkin sen osoittavat. Vakuuksiakin on jo saatu mukavasti, mutta se yrittäjän omakotitalo, se täytyisi saada jotenkin tähän mukaan, sillä yhden johtokunnan jäsenen poika menee kohta naimisiin ja olisi kiinnostunut siitä talosta? Samalla sovitaan, että johtokunnan jäsenet pyrkivät edesauttamaan sitä, että laajennuksen valmistuttua saadaan yritykseen väliaikainen asiakaskato.

Yrittäjä pakertaa töitä kahta kauheemmin, pitämättä lomia ja viettämättä vapaa-aikaa.

Yrityksen laajennus on nyt sitten valmis, mutta jostain syystä alkaa myynti takkuamaan ja kassan pohja alkaa näkyä. Yrittäjä soittaa tutulle hymyilevälle pankkiirille, jota kuuntelee tympääntyneen oloisena yrittäjän käyttöpääomalainan tarvetta. Kutsuu yrittäjän pankkiin, kahvia ei ole nyt tarjolla. Pankinjohtaja sättii yrittäjää huonosti hoidetusta työstä ja asiakaskadosta. Sanelee samalla tiukat ehdot lisärahoitukselle. Ensimmäisenä tulee henkilökohtainen takaus kaikkiin velkoihin sekä vaatii kulujen karsimista, joten myyntiosastoa on supistettava, tai konkurssi uhkaa. Yrittäjä kuulee nyt ensimmäistä kertaa sanan konkurssi, joka lamaannuttaa hänet täysin. Hän on toimistolla laskenut, että vakuuksien arvo on viisinkertainen nykyiseen lainamäärän nähden ja tulorahoitus kattaa vielä toiminnan kulut, mutta lainanmaksun kanssa on vaikeuksia, koska laina-aika on niin lyhyt. Pankkiiri ei kuitenkaan suostu laina-aikaa jatkamaan, jolla lyhennykset saataisiin pienemmäksi. Yrittäjä ehdottaa, että osan vakuuksista voisi myydä ja pienentää sillä rahalla lainakuormaa. Pankkiiri toteaa karjahtaen, että ne pankki ei anna siihen lupaa, sillä nyt on huono aikaa myydä mitään. Yrittäjälle ei jää muuta vaihtoehtoa, kuin suostua pankin ehtoihin.

Yrittäjän konkurssi

Ei mennyt kauaa, kun pankki haki yrittäjän konkurssiin kahden viivästyneen lainanmaksun eräännyttyä. Pesänhoitaja oli jo silloin johtokunnassa valittu, kun yritys sai ensimmäisen lainansa.

Pesänhoitaja laati pesäluettelon pankin ohjeiden mukaan, sinne tuli nyt vakuuksien arvot, joista otettiin 70%:a pois käyvistä arvoista. Yrityksen omaisuudesta jätettiin arvoksi vain 20%:a todellisesta arvosta.

Yrittäjän oli pakko vannoa pesäluettelo oikeaksi. Pesänhoitaja vihjasi rikoskanteilla, jos hänen laatimansa pesäluettelo ei kelpaa. Yrittäjä on nyt pesänhoitajan armoilla, sillä hän häärii yrityksessä ja voi halutessaan hävittää vaikka kirjanpitoa tai väärentää sitä, että saadaan yrittäjä rikossyytteeseen. Tuttu tilintarkastaja on heti valmis pankin pyynnöstä auttamaan pesähoitajaa rikoksen valmistelussa, kohtuullista korvausta vastaan.

Sitten alkaa yrittäjän teurastus.

Jo viikon kuluttua tulee yrittäjän perheelle häätömääräys, auto vietiin jo konkurssia seuraavana päivänä samalla, kun perheen tilit tyhjennettiin.

Yrittäjä menee poliisin puheille, että olisi syytä tutkia pankin menettely. Poliisia ei kiinnosta, mutta ottaa kuitenkin lausunnot asianosaisilta. Poliisi kyllä huomaa rikoksen tapahtuneen, mutta syyttäjä, joka on pankkiirin vävy, päättää kuitenkin, että syytteisiin ei ole aihetta.

Pesänhoitaja järjestää vakuuksien panttihuutokaupan, sopivasti jouluaattoaamuna. Paikalle tulee nyt joukko asianajajia, jotka tekevät huudot asiakkaittensa lukuun. Niinpä pankin johtokunnan jäsenen pojan uudenvuoden juhlat järjestetään jo uudessa kodissa nuorikon kanssa. Yrittäjän mökki päätyy pankkiirin tyttärelle, tontit yhden johtokunnan jäsenen pojan rakennusliikkeen omistukseen. Metsäpalstan saa pesänhoitajan veljenpoika, joka on naimissa syyttäjän tyttären kanssa. Kakki yrittäjän omaisuus siirtyi panttihuutokaupassa 70%:n alihintaan toisille omistajille ja yrittäjäperhe jäi velkavankeuteen.

Yrittäjä hakee oikeutta…

Turha on kirjoittaa oikeudenkäynnistä mitään, sillä yrittäjällä ei ole mitään mahdollisuutta saada Suomessa oikeutta. Kukaan häntä ei usko, kukaan hänen puolestaan ei puhu. Kaikki vaikenevat, kääntävät katseensa ja selkänsä. Kylillä ei enää tervehditä yrittäjää, ei hänen puolisoaan ja lapsia kiusataan koulussa ja kadulla.

Yrittäjä sysättiin ”ei toivottavaksi kansalaiseksi”. Yrittäjän perustama yritys pyörii, työllistää ja laajentaa, nyt pankin johtokunnan läheisten omistamana, ja paikalliset tiedotusvälineet kehuvat nyt uutta omistajaa ja kunnanjohtaja kiittelee.

Näin Suomessa yritystoiminta on tuhottu.

Paikallispankin tallettajat maksoivat tappiot. Samoin tehtiin, mutta valtavan suuressa mittakaavassa 90-luvun pankkikriisissä, jossa miljardien eurojen tappiot maksoivat veronmaksajat, jotka pelastivat säästöpankkien tallettajat, jotka lain mukaan olisivat olleet vastuussa tappioista. Eduskunnan suurin puolue oli kuitenkin Säästöpankkipuolue. Kymmeniätuhansia yrittäjiä ja heidän perheitään tuhottiin. Vielä tänäkin päivänä heistä suuriosa on velkavankeudessa, 25-vuoden jälkeen konkurssista.

Mitä tästä opimme.

Jos haikailet yrittäjäksi, niin älä ainakaan ota lainaa siltä tutulta paikallispankilta. Jos elämäsi on sinulle ja perheellesi kallis, niin unohda yrittäminen Suomessa. Parempi on sinnitellä sosiaaliavustuksilla, niin saat asua kuitenkin kotona, ja sinulla on edes pieni toivo paremmasta tulevaisuudesta.

Tällaisia ajatuksia kylmänä ja myrskyisenä päivänä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän EsaPaloniemi kuva
Esa Paloniemi

Risto Jarva teki 70-luvulla yrittäjistä elokuvan nimeltä Yhden miehen sota. Hieman dokumentin tyylinen draama maansiirtoyrittäjän vaikeuksista kaupunkeja rakennettaessa. Löytyy DVDltä kirjastoista.

http://asfalttikukka.blogspot.fi/

Käyttäjän PekkaElonheimo kuva
Pekka Elonheimo

Valitettavan tuttu toimintatapa. Minä erehdyin yrittämään oikeudenkäyntiä ja hävisin sen Korkeimmassa Oikeudessa äänin 3-2.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

> Yrittäjä on onnenhuumassa, kun saa lainaa ...

ooo

Hyvä ystävä, eikös tuo ole se näytelmän kliimaksi?

Minä en raha- asioista ymmärrä juuri mitään.
Siksi velkaa ei ole otettu. Lama tuli ja meni.
Elettiin vaatimattomasti ennen lamaa, sen aikana ja sen jälkeen.
Polkupyörä oli elämäntavan symboli, ajoin sillä kesä talvet n 25 vuotta, matkat jopa 100: aan kilometriin asti. Nyt tuntuvat tyttäret tekevän samaa.

Välillä on oikein kiva keinahdella eläkeläiskeinutuolissa. Totta kai toisinaan on vaikeata.

Rikas ei ole se jolla on paljon, vaan se joka tulee vähällä toimeen. Tyhmyydestä on usein apua.

Isä aina sanoi: katso poika aina mihin panet nimesi.

En ollenkaan vähättele rehellistä yrittämistä, mutta siinä on riskinsä.

Maailmassa tapahtuu jopa niin, että mahdottomasta voi tulla mahdollista.

Onneksi Suomessa ei kuolla viluun eikä nälkään.

Käyttäjän LeoPatrikainen kuva
Leo Patrikainen

Yrittäjä, jos joudut kylälläsi keskustalaisten vainoamaksi, niin tee itsemurha. Säästyt valtavilta vaikeuksilta, joita sipilöity yhteiskunta järjestää sinulle. Jos joudut yrittäjäksi työttömyyden vuoksi pakotettuna ja ilman koulutusta, niin tee sipiläitsemurha.
Viisitoista vuotta sitten käynnistyi politiikojen käynnistämä itsemurha-aalto. Vain 15 000 teki itsemurhan, eikä yhtään virttä ole kirkoissa veisattu, vaan sairas poliittinen valta on virret tukahduttanut. Presidentti Mauno Koiviston muodostama konklaavi käveli perustuslain ylitse ja valtasi oikeuslaitoksen jakamaan lakien vastaisia tuomioita yrittäjiä vastaan. Istuva presidentti on vaitonainen, mutta on myöntänyt virheet. Presidentin valtaoikeuksilla voisi käynnistää julkisen keskustelun ja saada korjaukset virheisiin. Ilmeisesti tarvitaan presidentiksi tohtori Paavo Väyrynen, jotta edeltäneiden neljän presidentin jälkeen viides hoitaa homman. Kansanliike on syntynyt.

Reijo Jokela

Mitä tapahtuukaan paikallispankin johtokunnan kokouksessa?

"Pankinjohtaja esittelee johtokunnalle ylimalkaisesti yrittäjän liikeidean, ja on huolellisesti selvittänyt vakuuksien arvon, sekä niihin liittyvät tulevaisuuden arviot. Johtokunta keskittyy keskustelemaan siitä, että onko mahdollisesti joku läsnä olevista kiinnostunut yrittäjän tarjoamista vakuuksista, aikovat myös selvittää, että olisiko jollain tuttavapiirissä niihin kiinnostusta? Yritysidea sinällään on varmaan ihan hyvä ja kannattava, josta myös kysellään tuttavilta, jo tässä vaiheessa, että olisiko joku kiinnostunut yrityksestä sen jälkeen, kun se haetaan konkurssiin. Johtokunnassa sovitaan että seuraavaksi viikoksi johtokunnan jäsenet tuovat omat selvityksensä vakuuksien kiinnostavuudesta sekä yrityksen siirrosta jollekin toiselle.

Viikon kulutta on uusi johtokunnan kokous ja useat jäsenet ilmoittavat kiinnostuksensa vakuuksiin ja yksi tietää jo ostajan yritykselle konkurssin jälkeen".

En kyllä jaksa mitenkään uskoa tähän teoriaan. Luulisin paremminkin, että tuolloin taphtui tällainen "tilaisuus tekee varkaan" ilmiö. Vaikka paikallispankit toimivat kuten toimivat tuolloin, niin ei se tarkoita, että ne olisivat etukäteen asian suunnitelleet. Mistä he olisivat edes voineet aavistaa tulevien tapahtumien kulun.
Tämä ei muuta sitä tosiasiaa, että tuolloin tuhottiin valtava määrä terveitä yrityksiä ja ennen kaikkea elämiä. Ihan konkreettisesti ajettiin päätökseen, tai tuohottiin sisältö. Kääntöpuoleella on sitten se, että tehtiinhän silloin paljon uusia miljonäärejä, joita nyt "kuunnellaan" talouden asiantuntijoina.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset