PeliSuomi Elämää tämä vain on...joka päivä sen loppua kohden kuljen.

Sofi Oksanen, Ma Armastan Sind, Rakastan Sinua.

  • Postimees, arter, 04.06.2016
    Postimees, arter, 04.06.2016

 

En tarkoita fyysisessä mielessä, vaan ajatuksiasi, myötätuntoasi, rohkeuttasi ja sitä, että valtioiden, uskontojen ja markkinatalouden propaganda ei ole Sinuun vaikuttanut. Olet pystynyt - Puhdistanut mielesi kaikilta ulkopuolisilta vaikutteilta – näet ja haluat nähdä kirjoitetun historian, palopuheitten, vääryyden ja vallantavoittelun läpi – niin kuin elämä ja asiat todellisuudessa ovat – Puhtaana ja vilpittömästi. Sinulla ei ole sitä peri suomalaista syntiä rasitteena - Herran pelkoa. Toivon, että elät vielä vuonna 2094 tai synnyt uudelleen vuonna 2070, syy selviää tässä blogissani.

Sain aiheen tähän blogiini luettuani  Viron Postimees lehden viikonloppuliitteen, ”arter”,  Sofi Oksasen haastattelun,7-sivua, aamukahvilla 4.6.2016 Tarton vahassa kaupungissa.

Olen tavannut Sofi Oksasen, yhden lyhyen hetken, Tarton Kaubamajassa vuonna 2009, kun hän oli kirjoittamassa omistuskirjoituksia kirjaansa ”Puhastus”, suomeksi Puhdistus. Vasta minä uskalsin hänelle kertoa, että tänään on toukokuun 14.päivä, kun Sofi oli kirjoittanut ensimmäiseen ostamaani kirjaan, myös aiemmille ostajille, 15.päivä, jonka hän sitten korjasi. Tiesin päivämäärän hyvin, sillä olin ostamassa kirjaa virolaiselle ystävälleni Jaakulle, jolla oli silloin syntymäpäivä. Ostin useita kirjoja virolaisille ystävilleni lahjaksi sekä itselleni, että sain Sofi Oksasen omistuskirjoituksen niihin. Sofi Oksanen oli niin helposti lähestyttävä, konstailematon ja luonnollinen. Ihastuin häneen heti. Ne muutamat sanat, jotka vaihdoimme, paljastivat hänen teeskentelemättömän luonteensa.

Suomen ex-kotikaupunkini lehdessä Kainuun Sanomissa hän kirjoitti 26.5.2016 ”Sofi Oksasen pysäyttävä kirjoitus infosodasta – Tätä on kirjoittaa Venäjästä”. Pitkä ja perusteellinen selvitys menneestä ja nyky Suomesta, Venäjästä ja Balttian maista. Puheenaiheeseen nousi siitä kirjoituksesta muissa medioissa ”koulukirjat”, joka oli vain yksi pieni sivujuonne, mutta jolla pyrittiin viemään lukijoiden ajatukset ja mielenkiinto tärkeimmistä asioista sivuraiteelle. Eli Suomen media toimi aivan samoin, kuin Venäjän troillit, eli useitten sivujen kirjoituksesta napataan joku merkityksetön juttu, jolla saadaan lukija epävarmaksi koko tekstistä. Siirrettyä ja kohdistettua ikävästä todellisuudesta mielenkiinto merkityksettömään yksityiskohtaan.

Miksi Sofi Oksanen sävyttää minua?

Siksi, että hän kertoo tapahtumia Virossa sodan aikaan ja sen jälkeen, niin kuin ne todella tapahtuivat. Minulla on vastaavat kokemukset 24-vuoden ajalta isänmaastani Suomesta. Valitettavasti tulevaisuuden ”Sofi Oksanen” voi kirjoittaa Suomen 90-luvun pankkikriisistä vasta vuonna 2094, sillä pankkikriisin paperit ovat salaisia siihen saakka, Suomen valtion velkaantumisen alulle panijan, pääministeri Esko Ahon määräyksestä, nykyään venäläinen pankkiiri. Se, mitä 90-luvun pankkikriisistä on aiemmin kirjoitettu ei vastaa todellisuutta ja totuutta.

Venäjän strategia oli tarkalleen sama, kuin meidän yrityksemme rahoittajapankkimme SKOP:n, joka oli valtion hallussa 1992.

1) Teimme SKOP:n kanssa salaisen rahoitussopimuksen 13.12.1991, pankin vaatimuksesta salainen, jossa sovimme jatkorahoituksen turvaamiseksi ja yrityksemme hallituksen määräenemmistön siirtämisestä SKOP:n pankkiireille. Katinkulta oli kaikkea muuta, kuin konkurssikypsä, sillä 465milj.mk:n investoinnista oli rahoitettu omalla pääomalla ja tulorahoituksella 200milj.mk:aa ja omaisuuden arvo oli 700milj.mk:aa. "Toisen maailmansodan alkaessa Viro tahtoi pysytellä puolueettomana, mutta katsoi olevansa pakotettu tekemään Neuvostoliiton kanssa yhteistyö- ja tukikohtasopimuksen 28. syyskuuta 1939” Lähde Wikipedia.

2) Teimme jatkorahoitussopimuksen siksi, koska SKOP oli käytännössä konkurssissa, joten se vaikutti meidän yrityksemme osakemyyntiin.Olimme tehneet 12milj.mk:n tuloksen, varausten ja verojen jälkeen vuonna 1990. Pankkiriisivuoden 1991 tulos oli pudonnut 64.000markkaan. Ostajat olivat epävarmoja lähes valmiin investoinnin jatkumisesta, koska päärahoittajamme oli ajautunut oman taitamattomuutensa vuoksi konkurssitilaan. SKOP vaati myös oman henkilön Katinkullan hallintoon nimikkeellä ”sisäinen tarkastaja” Sisäinen tarkastaja oli SKOP:n arvopaperiosaston päällikkö Pekka Luukkainen, joka oli omilla toimillaan tosiasiallisesti ajanut pankin selvitystilaan. Pekka Luukkainen alkoi keväällä 1992 värväämään, meiltä salassa, yrityksemme avainhenkilöitä SKOP:n puolelle, uhkauksilla ja palkkioilla, meitä yrittäjiä vastaan, heille työpaikan antaneita, auttamaan yrityksemme kaappausta konkurssin kautta SKOP:n tytäryhtiön haltuun. Ajankohta on tarkalleen sama, kun Presidentti Mauno Koivisto piti konklaavinsa Presidentin linnassa ja ohjeisti Korkeimman oikeuden presidentin Olavi Heinosen johdolla oikeusistuimet toimimaan pankkien eduksi ja velallisten vahingoksi vastoin Suomen lakia. Olimme sopineet salaisen rahoitussopimuksemme solmimistilaisuudessa, että Luukkaisen asemaa ei tuoda julki Katinkullan henkilökunnalle. ” Viroon siirrettiin 25 000 Neuvostoliiton sotilasta suljettuihin tukikohtiin 18. lokakuuta 1939 alkaen. Virolla itsellään oli tuolloin rauhanaikaisena vahvuutena jatkuvasti palveluksessa 15 000 sotilasta.” Lähde Wikipedia.

3) SKOP:n pankkiiri Pekka Luukkainen, jolla kuulemani mukaan oli aina laukussa mukana kirja Machiavellin Ruhtinas, sai yrityksemme Katinkulta klubin toimitusjohtaja Pekka Vihman toimimaan SKOP:n eduksi ja meitä Katinkullan omistajia vastaan. Luukkainen myös varmisti, että yrityksen monimutkaiset ATK-toiminnat tulivat hänen valitsemansa ATK-päällikön vastuulle. Myyntihenkilökunnan koulutuksesta vastannut Antti Pohjola alkoi tekemään töitä konkurssin valmistelussa niin tiiviisti, että jätti täysin hänelle määrätyt tehtävät hoitamatta. Pekka Luukkaisen johdolla ja yrityksemme avainhenkilöiden tukemana Katinkullan myyntiorganisaatio ajettiin alas, että saadaan pysäytettyä yrityksen tulorahoitus. ”Kesäkuussa 1940 Molotov esitti Virolle uhkavaatimuksen, jossa syytettiin Viroa yhteistyösopimuksen rikkomisesta ja vaadittiin saada tuoda lisäjoukkoja maahan. Viron hallitus piti vastarintaa toivottomana, minkä vuoksi vaatimus hyväksyttiin.[42] 17. kesäkuuta – 21. kesäkuuta 1940 maahan tuotiin noin 90 000 neuvostosotilasta lisää, jolloin Virossa olevien puna-armeijan joukkojen määrä oli jo yli 100 000 sotilasta.

4) Kaikki nämä suunnitelmat ja toimet on kirjattu SKOP:n johtokunnan pöytäkirjoihin kesäkuusta lokakuuhun 1992. Ne pöytäkirjat saimme haltuumme KRP:n tehtyä kotietsinnän ja takavarikon SKOP:n tilintarkastustoimistossa. Samaan aikaan Pekka Luukkainen neuvotteli Sotkamon Säästöpankin toimitusjohtaja Keijo Aaltosen kanssa irtisanomaan meidän perheemme lainat pankissa, valmisteli Katinkullan KHT-tilintarkastajan Erkki Simpasen, KPMG-Wideri,  väärentämään yrityksemme tilintarkastuskertomukset ja auttamaan yrityksemme kaappauksessa. Kaikista näistä toimista on dokumentit sekä puhelunauhoitteet tallennettuna. "Molotov–Ribbentrop-sopimus Sopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa sovittiin etupiirijaostaSuomiBaltian maatPuola ja Romania olivat jaon kohteina."  Lähde: Wikipedia

5) Yrityksemme Katinkulta haettiin konkurssiin vastoin meidän ja SKOP:n välisiä rahoitussopimuksia rikkoen kaikki sopimukseen kirjoitetut ehdot, jotka oli SKOP:n lakimies Veli-Matti Parmala laatinut. Hän oli yksi heistä, joka Katinkullan hallituksen jäsenenä äänesti konkurssiin hakemisesta. Katinkullan hallituksen kokouksessa lokakuussa 1992 SKOP:n edustajien määrä enemmistöllä 3-2, yrityksemme haettiin konkurssin. Minun ja yrityksemme toisen pääomistajan asianajaja Seppo Juurikon vastustaessa. 

6) Kesällä 1993 SKOP siirsi näennäisessä panttihuutokaupassa 700milj.mk:n omaisuutemme oman tytäryhtiönsä omistukseen 190milj.mk:lla, jonka toimitusjohtajana Katinkullan hallituksen jäsen, Göran Bärlund toimi. Eli kaappavan yrityksen toimitusjohtaja oli omalla äänellään kannattanut konkurssia.. Katinkullan hallituksen jäsen Pekka Luukkainen, yhtiön sisäinen tarkastaja, jonka palkan maksoi SKOP, joka käytännössä toteutti konkurssi suunnitelman SKOP:n johdon kanssa, oli se kolmas henkilö, jonka ääni ratkaisi Katinkullan hallituksen kokouksessa yrityksen konkurssin hakeutumisen. Eli samat henkilöt, jotka olivat Katinkullan investoinnin rahoituksesta päättäneet, olivat myös Katinkullan hallituksen jäseniä. He myös hakivat Katinkullan konkurssiin. Niillä samoilla henkilöillä oli määräysvalta SKOP:n tytäryhtiössä, jonne he itse päättivät panttihuutokaupassa siirtää Katinkullan omaisuuden 70%:n alennuksella ja samalla kuittasivat Valtionvakuurahastolta kymmeniä miljoonia markkoja veronmaksajien rahoja. Ne samat henkilöt, ilman ammattitaitoa, pyörittivät valtavalla palkalla, jonka maksoi valtion hallussa ollut SKOP-pankki, hyvin komplisoitua yrityskokonaisuutta aiheuttaen veronmaksajille kuuden vuoden aikana 60milj.mk:n tappiot. Vuonna 1998 Valtionvarainministeri Sauli Niinistön valvonnassa ollut Valtion vakuusrahasto myi Katinkullan omaisuuden, joka oli kasvanut rakennuskustannusten nousun myötä jo 800milj.mk:aan, noin 100milj.mk:lla. Valtio, veronmaksajat menettivät siinä kaupassa 700milj.mk:aa, eli yli 100milj. euroa. ”Elokuussa 1940 Virosta tuli yksi neuvosto­tasa­valloista. Presidentti Konstantin Päts vangittiin, ja hän kuoli 18. tammikuuta 1956 psykiatrisessa sairaalassa Buraševossa Tverin alueella."

7) Niin siirrettiin yrityksemme ja omaisuutemme varkaille, vastoin sopimuksia ja vastoin Suomen lainsäädäntöä. Yrityksemme ja omaisuutemme eteen sukupolvet olivat tehnee töitä lähes sadan vuoden ajan. ”Puna-armeija miehitti Viron uudelleen syyskuussa 1944 sen jälkeen, kun Suomi oli tehnyt syyskuun alussa 1944 Neuvostoliiton kanssa aselevon.” Viisikymmentä raskasta vuotta oli Viro miehitettynä.

8) Niin selkeä oli SKOP:n suunnitelma Katinkulta yrityksemme kaappamiseksi. Niin vahvat olivat meidän kirjalliset ja ääninauhatodisteet SKOP:a vastaan, mutta oikeuslaitos toimi valtion hallussa olleen pankin hyväksi ja meitä yrittäjiä vastaan rikkoen demokraattisen valtion oikeusperiaatteita vastaan - riippumattomuutta ja puolueettomuutta. Oikeutta emme koskaan saaneet - vääryttä saimme kaikki, lähes kolmekymmentä ihmistä yksitään meidän perheessä, mutta kokonaisuutena suomalaista sai saman kohtalon sadatuhannet kansalaiset.

8) Meidän perheeltä vietiin yritys, omaisuus ja kodit. Meidät tuomittiin velkavankeuteen. Minut ajettiin maanpakoon. Virolaisia kyyditettiin Siperiaan, heiltä vietiin yritykset, omaisuus ja kodit. Meidän perheestä SKOP aiheutti kolme ennen aikaista kuolemaa, äitini ja kaksi veljeäni. Virolaisia murhattiin valtava määrä miehityksen aikaan ja heitä kuoli karjavaunuissa Siperian kyydityksissä. "Varsinaisesti neuvostojärjestelmä vakiinnutettiin toisen maailmansodan jälkeen 1940-luvun lopulla." Kymmeniä tuhansia virolaisia karkotettiin Siperiaan, ja maatilat muutettiin kollektiiveiksi."  Virolaisia kuoli toisessa maailmansodassa 41.000, 3,8%:a väestöstä. Lähde Wikipedia. Suomen 90-luvun pankkikriisistä johtuneitten kuolemien määrä voi olla samaa luokkaa, kun lasketaan yhteen itsemurhat, joita pannkikkiriisin syistä tehdään vielä tänäkin päivänä, sekä pankkikriisin seurauksena alkoholi, syöpä ja muista syistä ennen aikaisesti kuolleet.

Miten tämä kaikki oli mahdollista? 

Samat henkilöt, samat valtaa käyttävät tuttavapiirit, jotka olivat aiheuttaneet omilla väärillä päätöksillään ja toimillaan 90-luvun pankkikriisin, niin he säilyttivät myös valta-asemansa. Heistä tehtiin nyt roskapankkiireja ja valvovia viranomaisia. Käyttäen uutta asemaansa hyväkseen, he pääsivät ryöstämään yrittäjien ja velallisten omaisuuden. Siirtämään ne vielä alihintaan, joko itselleen suoraan, läheisilleen tai veroparatiiseihin bulvaanien kautta. Samalla he pääsivät käsiksi tuttavapiirin valvonnassa olleeseen valtion kirstuun. Tyhjensivät sen ja pyysivät vielä kavereitaan ottamaan 50miljardia euroa lisää velkaa valtiolle, josta hävisi ainakin 35miljardia euroa teille tietymättömille 1991-95. Sen jälkeen kaikki ne päätöksen, jotka tehtiin näiden valtavien rahavirtojen ohjaamiseksi veronmaksajien ulottumattomin, julistettiin sadaksi vuodeksi salaisiksi.

Niin ovat yhtenevät minun ja sukumme elämä virolaisten kärsimysten kanssa. Viro ja virolaiset pelastivat minun henkeni, että täällä vielä kirjoitan. Siitä olen kiitollinen elämäni loppuun saakka.

Tässä teille Sunnuntaisaarnani sopivasti Suomen puolustusvoimain lippujuhlapäivän jälkeen. 4.6.1997 sai alkunsa idea minun maanpakolaisuudesta Viroon.

 

Sofi Oksaselle, jos satut saamaan tiedoksesi tämän blogini, niin pyydän anteeksi, jos tunnet, että käytin väärin tunnettavuuttasi. Se ei ollut kuitenkaan ajatus, miksi tämän blogini kirjoitin. Poistan heti blogini, jos katsot tämän jotenkin sopimattomaksi? Sähköpostiosoitteeni on blogikuvani alla. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Sydämmen kyllyydestä suu puhuu !

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

En pitänyt siitä, että Oksanen - ilmeisesti edistääkseen kirjojensa myyntiä - esitti raflaavan väitteen Suomen kolukirjojen hyväksymisestä Moskovassa, ja hankki omalle maalleen kielteistä julkisuutta. Kysehän oli silkasta valehtelusta omaksi eduksi.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Kyllä tätä koulukirjojen "hyväksyttämistä" Moskovassa harrastettiin paljon suomettuneessa Suomessa.

Surullisen kuuluisan Pirkkalan 1970-luvun koulukokeilun, jossa jopa ensimmäisen luokan oppilaille(!) syötettiin marxilaista sosialismia aivopesuna, ja sitä varten painettu opppikirja(moniste) oli suoraan kopioitu venäläisestä kommunistisesta historiakirjasta.
Kokelua johti SDP:n vasemmistosiipi, joka oli miehittänyt opetustointa joukolla.
Heillä oli tavoitteena aivopestä jo koululaiset sosialistisen Suomen rakentajiksi. Onneksi kokeilu keskeytettiin.

Luehan Pekka Roponen tuosta mielettömästä kokeilusta Jari Leskisen uunituore teos "Kohti sosialismia". On todella pöyristyttävää tekstiä!
Kun SDP ei pystynyt muuttamaan maatamme sosialistiseksi vuoden 1918 kapinalla, niin yritettiin vuosien ajan sitten toisin konstein. Sellaisesta on kyseinen koulukokeilu hyvä esimerkki.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina La

Sofikin kirjoittaa asiat yhdestä näkökulmasta, vaikka hyvin kirjoittaakin.

Jos historiasta haluaa jotain oppia, ei pitäisi suhtautua kaikkeen mikä ei miellytä vihamielisesti.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Sofi Oksanen on mielestäni täysin yliarvostettu kirjailija, kirjailijana. Hän on päässyt pinnalle paljolti ulkoisen olemuksensa ja hyvän itsensä markkinointikyvyn ansiosta.

Siitä täytyy Sofia kiittää, että hän on ottanut romaaniensa aihepiirin kommunistien brutaalista toiminnasta, lähinnä Virossa. Tuon maailmanlopun aatteen hirmutöitä kannattaa pitää koko ajan mielessä, etteivät ne unohdu.

Erikoisen kiitoksen kirjailija ansaitsee Aleksandr Soltzenitsynin romaanin "Vankileirien saaristo" uudelleen painatukseen saattamisesta kustantamonsa Silberfeldtin toimesta.

***
Pankkikriisin hoito oli todella härskiä toimintaa. Sen tuot hyvin esille Pertti Lindeman omana kokemuksenasi.

Käyttäjän karjala kuva
Veikko Saksi

Korutonta oli kertomasi, korutonta oli näiden asioiden tapahtuminen 1990-luvulla. Käytän siitä nimeä ns. pankkikriisi. Kuten kerroit, siinä oli paljolti kyse valtiojohdon vääristä päätöksistä ja Koiviston toimista.

Väkivaltapolitiikkaan kuuluu, että nämä samat henkilöt ovat nyt edelleen johtavissa asemissa tässä yhteiskunnassa ja sinä sekä muuta "velalliset" olette baarialuokkaa. Täytyy muistaa, että yhteiskunnalla on rajattomat resurssit käyttää esim. tuomiolaitoksen (entinen oikeuslaitos) suuntaan, kun "velallisilla" on sangen rajoitetut resurssit. Nekin, jotka heillä olivat, on otettu pois.

Näitä ns. pankkikriisin asioita tulee tuoda esille, eivät ne itsestään koskaan oikene. Väkivaltapolitiikkaan kuuluu, ettei Neuvostoliitto tai Venäjä koskaan ole "väärässä" ja niiden väkivaltapolitiikka on "oikeutettua". Ei ole. Ns. pankkikriisi on osa väkivaltapolitiikkaa.

Siinä SINUN oma valtiosi ryhtyy oman voiton pyynnissä SINUA vastaan, aivan kuin Neuvostoliitto ja nyt Venäjä ryhtyivät/ryhtyvät muita maita vastaan. Ns. oikeuskanslerille (kirjoitetaan myös oikeusgangsteri) meni tiettävästi 19 000 valitusta, joista vain yksi ei ollut pankkien voitto. Näinhän Koivisto vaati. Mutta tämä asia on jo tilastollisesti täysi mahdottomuus ja sama asia kuin neuvostovaali (Venäjä voitti mm. Tsetheniassa 96 prosentin kannattauksella, samassa maassa, jossa se oli tehnyt kaksi kansanmurhaa).

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset