Saanko nyt viranomaisilta ja kansanedustajilta lausunnon poliisin toiminnasta?
Voisiko vihdoinkin kansanedustajat ja oikeusoppineet ottaa kantaa, myös tällaiseen poliisin toimintaan, jonka seuraukset olivat todella vakavat.
MUISTIO – TAPAUS YHDESTÄ RIKOSTUTKINNASTA
Olimme tehneet keväällä 1994 rikostutkinta pyynnön SKOP:n johtajien madollisesta väärästä valasta Helsingin käräjäoikeudessa Helsingin poliisille.
Vielä keväällä 1996 rikostutkinta oli kesken.
Vertailun vuoksi kun SKOP teki rikostutkintapyynnön Helsingin poliisilaitokselle niin jo samana päivänä Xxx Xxxx kutsuttiin kuulusteluihin ja poliisi oli välittömästi valmis tekemään asiapaperitakavarikon.
Toiset rikostutkintapyyntömme on jätetty jopa kokonaan tutkimatta.
Meidän tekemässä rikostutkimuspyynnössä menin ensimmäisen kerran kuulusteluihin maaliskuussa 1996. Kuulustelu alkoi klo: 14.00 ja päättyi klo: 23.00 halusin itse käydä mahdollisimman nopeasti asiat läpi sillä jokainen kuulustelutilanne on minulle vaikea sillä joudun palauttamaan vanhoja ikäviä asioita mieleeni.
Sovin rikospoliisin kanssa että kaikki muut päivät käy jatko kuulusteluissa paitsi lauantait ja sunnuntait sillä niinä päivinä yritän rentoutua ja päästä Katinkullan asioista irti.
Maaliskuun 9 päivä 1996 oli lauantai kun noin kymmenen aikaan aamulla soi matkapuhelimeni ja rikospoliisi soittaa ja pyydellen anteeksi, että soittaa lauantaina vaikka olimme sopineet viikon muista päivistä. Hän kysyy minulta, että haluaisinko tulla kuitenkin näin lauantaina kuulusteluihin, vastasin hänelle myöntävästi sillä toivoin asioiden niin etenevän nopeammin. Sovimme, että olen poliisilaitoksella noin klo:11.00.
Poliisi soitti minulle uudelleen ja pyysi pientä palvelusta, johon vastasin että sopiihan se. Hän pyysi tuomaan mukanani pienen koskenkorvapullon kun Hakaniemen Alko on lähellä, joten hänen ei tarvitsisi mennä käymään Alkossa viikonloppupulloa ostamassa. Kävin ostamassa pienen taskumatti Koskenkorvapullon menomatkalla bussiin.
Hän soitti minulle vielä uudelleen, että voisinko tuoda hänelle myös Marlboro-askin, johon jouduin vastaamaan, että bussini nro: 23 tulee juuri pysäkille joten en ehdi, mutta minulla on itselläni tupakkaa, joten sovimme polttavamme minun savukkeita vaikkakin ne ovat mentholsavukkeita. Hän myös pyysi, että soittaisin kännykästä kun olen alhaalla ettei minun tarvitsisi tulla päivystyksen kautta, niin teinkin ja hän tuli hakemaan minut alhaalta.
Menimme poliisin huoneeseen ja aloitimme. Jouduin etsimään hänelle aiemmat kuulustelukertomukset hänen koneeltaan sillä hän kertoi, ettei ollut saanut kunnon koulutusta Atk-järjestelmän käyttöön. Sitten aloitimme kun olin löytänyt hänen koneeltaan oikeat tiedostot.
Hämmästyksekseni hän aukaisikin koskenkorvapullon ja alkoi ottamaan siitä ryyppyjä ja yritti kaataa viinaa myös minun kahviini, johon hän sai lorautettua noin korkillisen ennen kun sain sen estettyä Minä en tykkää juoda alkoholia päivällä ja en varsinkaan aamupäivällä ja aikomukseni oli mennä vielä lenkille sillä olin sopinut meneväni illalliselle tuttavieni luokse.
Rikospoliisi alkoi kirjoittaa kuulustelu kertomusta saneluni mukaan ja joi samalla Koskenkorvaa. Aloin huomata hänen päihtyvän joten sanoin hänelle, että oli sittenkin virhe tulla näin lauantaina kuulusteluihin sillä joudun ottamaan illalla alkoholia ja näiden ikävien asioiden mieleen palauttaminen masentaa minua ja kerroin, että masennus ja alkoholi on minulle vaarallinen yhdistelmä. Poliisi halusi kuitenkin jatkaa ja lukea ääneen aikaisempaa kuulustelukertomustani, että voin korjata virheet.
Tunsin oloni tuskastuneeksi sillä poliisin humalatilasta johtuen lukeminen kävi kangerrellen. Nyt pyysin jo voimakkaammin lopettamaan kuulustelun ja sanoin, että lopetetaan sillä haluan mennä nukkumaan ja lenkille ennen illallista. Poliisi suostui vihdoin ja viimein, mutta halusi lähteä asunnolleni juomaan loput koskenkorvapullosta, mutta vastustin sitä.
Hän lähti kuitenkin samalla raitiovaunulla rautatieasemalle, josta kävin ostamassa iltapäivälehdet.
Hän halusi kuitenkin lähteä kävelemään samaa matkaa asunnolleni, sanoin hänelle että sisälle en päästä sillä minun on saatava levätä.
Kun olimme kävelleet asuntoni eteen niin hän pyysi, että jos sittenkin voisi juoda pullon loppuun asunnollani jo lopuksi suostuin, joten hän joi sen keittiössäni, jonka jälkeen sain hänet ulos.
Soittelin hänelle seuraavalla viikolla kuinka tutkinta etenee ja hän aikoi suorittaa mahdollisimman nopeasti loput kuulusteluista.
Soitin hänelle jälleen parin viikon kuluttua ja hän kertoi, että pöytäkirja alkaa olla valmis ja pyysi minua kaveriksi monistamaan sitä, että se saataisiin syyttäjälle.
Menin poliisiasemalle monistamaan pöytäkirjaa ja sen liitteitä, mutta huomasin kauhukseni, että joitain tärkeitä liitteitä puuttui kokonaan, jotka pyysin hänet uudelleen sinne liittämään.
Lukija voinee vain saada tästä kalpean aavistuksen miltä oikeusturvamme tuntuu kun meidän tekemät rikostutkintapyynnöt ohjataan em. tapaiselle rikospoliisille.
Helsingissä 13 pnä. huhtikuuta 1996
Pertti Lindeman
ps. en voinut aavistaa, että poliisi nautti viinan kuulustelun aikana!
Lopputuloksena tutkinnasta oli se, että ko. poliisi oli toimittanut puutteellisen ja erilaisen aineiston syyttäjälle, ilman tärkeintä todistusaineistoa ja me saimme erilaisen aineiston, jonka vuoksi syyttäjän syyttämättäjättämispäätöksessä oli sellaisia lauseita, joita ei ollut kantajan esittämässä todistusaineistossa eikä myöskään kantajan saamissa vastineissa.
Tässä on se aukko Suomen oikeuslaitoksessa, että lahjottu poliisi voi vaikuttaa siihen, että mitä aineistoa hän toimittaa syyttäjälle ja mitä asianomaisille.
Tässä jutussa ei ollut kyse henkilöllisyyden tarkastamisesta, vaan kyse oli yli 100 miljoonan euron omaisuudesta, joka siirrettiin laman varjolla alle 20 miljoonan euron hinnasta toisille omistajille vastoin voimassa ollutta lainsäädäntöä. Näin siis yrittäjää, joka oli luonut 500 pysyvää työpaikka, kohdeltiin.
Tarina on valitettavasti tosi!
Tämä on muistio on kirjoitettu tapahtuman jälkeen 13.4.1996 ja tein kantelun oikeusasiamiehelle, mutta ketään ei siellä ko.tapaus kiinnostanut. Kerroin tapahtuneen myös KRP:n rikoskomisariolle.
Tätä ei edes tutkittu, sillä Koivisto oli ohjeistanut oikeusviranomaiset toimimaan velallisen vahingoksi ja velkojan eduksi ja vastoin Suomen lakeja.
Seuraukset tästä rikostutkinnasta olivat, että jouduimme vastamaan 15 miljoonan markan velasta vastoin keskinäistä rahoitussopimustamme SKOP:n kanssa. Minä ja viisi veljeäni perheineen (12 lasta) häädettiin kodeistaan ja koko omaisuutemme ryöstettiin.
Presidenttikin sitten syyllisti tähän tapaan:
Itseäni jäi hieman häiritsemään se seikka, että saitko ikinä tuota Koskenkorvapullon hintaa takaisin ko poliisilta?
Ilmoita asiaton viesti
Tietenkin maksoi.
Ilmoita asiaton viesti
Ei herranjumala sentään! Tällä tasollako on poliisin suorittama tutkimustyö Suomessa? Poliisi suorittaa juopuneena haastattelut ja niiden ylöskirjaamisen?
No toisaalta, mitäs tässä taivastelemaan, oma kokemukseni poliisin tutkimustyöstä on seuraavanlainen:
Tein aikoinani Merita Rahoituksen ja yritykseni väliseen maksuliikenteeseen liittyvän tutkintapyynnön Helsingin Pasilan poliisille, liitteinä pari mapillista firmani kirjanpidosta poimittuja alkuperäisiä tositteita todistusaineistona.
Poliisilta tuli vastaus, että syytä tutkinnan käynnistämiseksi ei löydy.
Lähdin opiskelemaan ulkomaille ja palattuani mietin mitä seuraavaksi voisin tehdä Merita Rahoituksen selvittämättä jääneen jutun kanssa. Laitoin Pasilaan kyselyn, miten saisin todisteeni, sinne jääneet tositemappini takaisin. Sain sähköpostilla vastauksen, että poliisilla oli ollut siivouspäivä ja olivat tuhonneet mappini.
Tein seuraavaksi valtakunnan oikeuskanslerille kantelun poliisin toiminnasta. Kanteluuni vastasi apulaisoikeuskansleri todeten, ettei löytänyt mitään huomauttamista poliisin toiminnasta.
Ilmoita asiaton viesti
Tarkalleen niin se meni ja ketään ei kiinostanut, kukaan ei reagoinut.
Sari, minkälainen maa on Suomi, kun viranomaistoiminta on tällaista?
Ilmoita asiaton viesti
Realistisesti pitää todeta, että mitään oikeudenmukaista kohtelua ei ole tässä valtiossa pk-yrittäjillä saatavilla, kun vastassa ovat pankit, vakuutusyhtiöt, yleensä rahoittajia edustavat tahot.
Poliisitutkimukset, oikeudenkäynnit ovat näytelmiä, ovat olleet 1990-luvulta alkaen, joissa esityksiin osallistuvat viranomaiset laskuttavat tietysti näyttelijäpalkkionsa oikeussaleissa esittämistään roolisuorituksistaan. Nämä näytelmät päättyvät poikeuksetta samaan ennalta kirjoitetun käsikirjoituksen lopputulokseen, jossa pk-yrittäjä on takuuvarma häviäjä.
Ilmoita asiaton viesti
Luulenpa Pertti, ettei näihin poliisin toimintoihin olla saamassa vastauksia jatkossakaan, kiireinen poliisimme tulee todennäköisesti pysymään näiden asioiden suhteen edelleenkin vaitonaisena 🙂
Ilmoita asiaton viesti