PeliSuomi Elämää tämä vain on...joka päivä sen loppua kohden kuljen.

Meillä kaikilla on syymme kadehtia toisia

  • Tällainen oli maisema lauantai-iltana 16.7.2016, kun tätä blogiani pohdin.Olin yksin, mutta lähellä paratiisia Kuva P.Lindeman
    Tällainen oli maisema lauantai-iltana 16.7.2016, kun tätä blogiani pohdin.Olin yksin, mutta lähellä paratiisia Kuva P.Lindeman

Kun minä olin menestyvä yrittäjä, niin toiset kadehtivat. Kun minä menetin kaiken valtion hallussa olleen pankin ryöstettyä meidät, niin kadehtijat olivat iloisia. Kun minä selvisin veloistani vapaaehtoisen velkasaneerauksen kautta, pääsin irti ulosoton ikeestä, ja aloin saamaan kohtuullista eläkettä, josta olin aiemmin maksanut eläkemaksut, niin minun kadehtijat olivat jälleen kateellisia. Kun olen täällä blogeissani kertonut elämästäni, niin ne kadehtijat ovat olleet  jälleen vielä vihaisempia. Olin vain kahdeksan vuotta köyhyysrajan alapuolella, välillä asunnoton irtolainen ja välillä ei ollut rahaa edes ruokaan. Sen ajan kadehtijani olivat riemuissaan.

Kukaan heistä kadehtijoista ei ymmärrä sitä, että tein jo nuorena suuren palveluksen yhteiskunnalle. Viisisataa pysyvää työpaikkaa Kainuun korpeen, mutta sillä ei ole mitään merkitystä, on vain merkitystä sillä, että miten itse elän. Kun olin ”rikas”, niin elin aivan tavallista elämää 108m2:n kerrostaloasunnossa Kajaanissa, jonka Arseanaal myi panttihuutokaupan jälkeen 290.000mk:lla, eli 48.000€:lla, kun samalla viikolla ystäväni myi oman kotinsa, asuntoni läheltä, vapailla markkinoilla 560.000mk:lla, eli 93.000€.lla, joka oli 20m2 pienempi ja vaatimattomampi.  Eli kotini ei ollut luxus asunto. Ajoin ”rikkaana” tavallisella autolla, en Mersulla tai Rollsilla.

Kun olin asunnoton, kun minulla ei ollut rahaa ruokaan, kun puhelimeni suljettiin maksamattoimien puhelin laskujen takia ja häätö tuli kodistani, niin kukaan ei auttanut, joille elannon olin turvannut, mutta ystäväni auttoivat – minulle vain naurettiin sivusta ja parhaiten nauroivat kunnan ja valtion virkamiehet. Siitäs sait, kun teit töitä 24/7 ja loit 500 pysyvää työpaikkaa ja annoit elämisen mahdollisuuden sadoille perheille. Olisit vain pysynyt tavan kansalaisena ja käynyt oikeissa töissä alle kahdeksan tuntia päivässä viitenä päivänä viikossa tai nostanut tökäreitä.

Kun menetin kotini ja isänmaani, niin minulle naurettiin vielä enemmän. Sen olet ansainnut, kun olit Suomen patriootti. Se oli ajan henki, eli yleinen mielipide tuki Räikkö Räähkiä, joiden kodit säilyi, kun toisten tuhottiin. Tuhottiin heidän kodit, jotka Suomea rakensivat hyvinvointivaltioksi, mutta nyt jää naru vetävän käteen, kun toiselta puolelta narua vastaan vetäjät tuhottiin, jotka olivat voimalla vetäneet kansaa ylös köyhyydestä. Heidät, jotka olivat sen narun hankkineet kovalla työllään. 

Uskokaa tai älkää, mutta sama suhtautuminen on tänäkin päivänä presidentistä alaspäin valtion ja kuntien hierarkiassa. Yhtä ala-arvoinen on työni arvostus. Vain poliitikoilla, virkamiehillä ja duunareilla on arvo yhteiskunnan rakentajina. Nyt lisänä ovat tulleet ”virkamiesjohtajat”, jotka pyörittävät poliittisten päätösten tukemina monopoliyrityksiä ja veronmaksajien tukemia pankkeja.

Sellaisen Suomen te halusitte ja sellaisen te saitte. Pakosta teette kansalaisista yrittäjiä ja kohta poliitikot pakottavat hammaslääkäritkin suusta alapäähän gynekologien ja urologien töihin. Putkimiehistä tehdään sydänkirurgeja, sillä samankaltaisia tukoksia nekin ovat.

Kateus kukkii köyhien ja rikkaiden keskuudessa

“Ylen toimittaja oli juttukeikalla leipäjonossa – "Melkein alkoi hävettää"

– Haastattelin 50-vuotiasta miestä, joka oli joutunut työttömäksi. Ennen sitä mies oli rakentanut itselleen talon. Ihmiset laittoivat palautetta, että mikä köyhä tuo on, kun hänellä on tuo talokin.

Toisen kerran katsojat olivat närkästyneet, kun köyhällä naisella oli ollut kotonaan Teema-sarjan kahvikupit ja pitäneet sitä merkkinä siitä, että naisella on rahaa."

Yhtä tyhmiä ovat köyhät ja rikkaat.

Rikkaat hamuavat uusia valtamerijahteja, kerrostaloja maailman pääkaupungeissa ja saaria paratiiseissa. Poliitikot ministerin virkaa tai leppooisia eläkepäviä valtakunnan johdossa. Virkamiehet ylennystä ja tuomarit ylempien oikeusasteiden virkoja. Arvoa ja kunniaa, joita ei ole oikeasti ansainnut. Rahaa ja kunnioitusta, joilla itsensä ylentää. Kukaan ei ole herra köyhyyden ja rikkauden maailmassa. Kun oma napa on se lähin, jota poliitikot ja virkamiehetkin ruokkivat. Korruptiolla sen kaiken voi saavuttaa, kun myy sielunsa paholaiselle. Paholaisella en tarkoita tässä, jotain tuonpuoleisessa olevaa pahaa, vaan arkielämän riistoa toiselta itselle., jolloin oman edun tavoittelijalla tulee nähtäville sarvet, häntä ja kaviot koivissa.

Ja ne ääriuskovaiset. Ne vasta vastenmielisiä sakkia ovat, jotka sanoillaan ja politiikallaan vievät viimeisetkin riemut, ilot ja rakkauden tästä elämästä. He vielä perustelevat sanojaan ja toimiaan kuoleman jälkeisellä rangaistuksella. Tuomitsevat toisia uskonkirjojaan heiluttaen, mutta eivät edes vaivaudu lukemaan sitä sieltä, että uskonkirjat kieltävät ottamasta tuomiovaltaa heille itselleen. Siellä kadotuksessa sitten kohtaavat tuomitut ja tuomisijat. Samaaa paratiisia tavoittelevat ISIS:in terroristit ja Suomen äärikristityt. Neitsyitä, vapaata sexiä ja ikuista autuutta, johon kyllåstyvät jo parissa viikossa, kun ei ole vehkeitä, joilla sitä nautintoa kokea. Eikö olisi parempi sopia asiat jo nyt tässä elämässä, niin elämän loputtua paraatiisin ovien aukeaminen olisi varmempaa?

Voi teitä ulkokultaisia, jotka sielunne olette myyneet paholaiselle tällä lyhyellä, muutaman vuosikymmen kestävällä lomamatkallanne ihmisten seassa. Voi teitä, jotka vihaa lietsotte ja itsenne ylennätte, sillä teidät alennetaan. Ehkä kuoleman jälkeinen elämä onkin buddhalaisuuden sanelemaa? Eläinten maailmaan uudelleen syntymistä - torakan, rotan, muurahaisen, itikan tai maan matosen elämä sitten odottaa? Sillon viimeistään ymmärtää sen, että elämä on vain elämästä taistelemista ja kuoleman odottamista.

Tämän iltainen taksinkuljettajani ymmärsi sen hyvin, että lomamatkalla on tärkeintä kokea ja aistia kulttuuria eläen ja eläytyen paikallisten tapojen ja elämämänrytmin kanssa. Museot ja kirkot eivät kerro tämän päivän elämästä mitään, ne elävät kaukaisessa menneisyydessä, uskomuksissa ja tavoissa. Ja kuka meistä haluaisi rikkoa lomaansa syyllistyen toisten tapojen ja kulttuurin tuomitsemiseen?

Selkäranka on kadoksissa, niin poliitikoilta, virkamiehiltä, uskovaisilla, kuin köyhiltä ja rikkailta.

Ps. Kateuksissani kirjoittelen, kun teillä kaikilla toisilla on niin mukava elämä ja kaikki hyvin.

Ps 2. Minä muuten poistun tästä elämästä hyvin rauhallisin mielin, sillä olen välttänyt tekemästä pahaa toisille, mutta olen pyrkinyt tekemään hyvää kaikille. Niin yksinkertaisella ajatelulla voi saada rauhan sielulleen, jos sellainen sitten on?

 

Hyvää Sunnuntaisaarnaa Teille blogini lukijat.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän hilkkamlaikko kuva
Hilkka Laikko

Jälleen osuva kirjoitus yhteiskuntamme raadollisuudesta yrittäjiä kohtaan. Luin sattumalta AVA:n tekstipalstaa aamulla; Yrittäjiä syyllistetään edelleen porhoiksi, vastuun pakoilijoiksi, riistäjiksi jne jne. Olin pöyristynyt.

Jos joku haluaa Suomessa yrittäjäksi, niin siitä sitten yrittämään ja työllistämään muita ihmisiä. Mitä Sinä saat yrittäjänä, rahoittajalta, valtiolta, verottajalta, Eviralta, Avilta, Valviralta, EU:lta jne jne?

1. Valtavan paperisodan, jossa teet oman työsi lisäksi tuntikausia paperitöitä, jossa teet yömyöhään selvityksiä edellä mainituille tahoille. Vaihdatko vapaaehtoisesti 8-16 työpäivän 6-24 työpäivään - samatta edes lakisääteistä palkkaa?

2. Verottajalta saat mielivaltaisen kohtelun, jos ALV eriä on myöhässä, kuten nyt on mm. maatalousyrittäjillä. EU:n tuet ovat edelleen maksamatta, koska Suomen valtion maatalousministeriö ei ole hoitanut hommiaan. Kuka maksaa valtion virkamiesten saamattomuuden? Ikiaikoja samoilla sijoilla asunut maatalousyrittäjä, joka pahimmassa tapauksessa menettää 200 vuotta samoilla sijoilla olleen omaisuutensa pakkohuutokaupassa pilkkahintaan. Kuullostaako houkuttelevalta?

3. No entäs rahoittajat? Otat yrittäjänä investointilainan 100 000. Siihen sinulta vaaditaan 200 000 omaisuus vakuudeksi. Jostain syystä yrityksesi ei lähdekkään lentoon aivan samalla tavalla, kuin on suunniteltu. Muutama erä jää maksamatta. Vouti kolkuttelee melko pikaisesti rahoittajan vaatimuksen kanssa oveasi. Omaisuutesi myydään pilkkahintaan 10 000 ja Sinä, kuten mm. Pertti, saa alkaa maksamaan velkaa, jonka vakuus on menetetty 18% koroilla. Rahoittaja sen sijaan tekee bisnestä Sinun omaisuudellasi ja myy pilkkahintaan haltuunsa saaman omaisuutesi 250 000 eurolla uudelle taholle ja kas rahat 240 000 ovat pankin liikevoittoa. Tässä myös valtio kärsii, koska tuo velka jää olemaan ja Sinäkin yrittäjälle kateellinen ihminen -alat maksamaan tuota velkaa -luottotappioiden korkojen kautta.

4. Ryhdy hyvä kateellinen ihminen yrittäjäksi Suomessa, niin tajuat melko nopeasti, miksi jatkuvasti yrittäjät muuttavat yrityksensä Viroon ja nuoret vievät pääomansa mieluimmin Piilaakson, kuin Suomeen. Suomen rahoitus ja velanperintäjärjestelmä on vääristynyt ja tässä maassa ei kannata rehellisen ihmisen perustaa yritystä ennen kuin velanperintäjärjestelmä ja sitä koskeva lainsäädäntö räjäytetään taivaan tuuliin ja luodaan oikeudenmukainen yrittäjänsuojalaki.

5. Kysyn Sinulta kateellinen, mistä kuvittelet saavasi töitä itsellesi tai lapsillesi, jos Suomesta katoaa PK-yrittäjät?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset