*

PeliSuomi Elämää tämä vain on...joka päivä sen loppua kohden kuljen.

Viime vuonna Suomeen syntyi 5.200 luottotiedotonta vauvaa

  • Kuvakaappaus, Helsingin Sanomat 4.7.2017
    Kuvakaappaus, Helsingin Sanomat 4.7.2017
  • Kuvakaappaus, Taloussanomat 4.7.2017
    Kuvakaappaus, Taloussanomat 4.7.2017
  • Kuvakaappaus,YLE 6.7.2017
    Kuvakaappaus,YLE 6.7.2017
  • Kuvakaappaus, Iltalehti 24.5.2017
    Kuvakaappaus, Iltalehti 24.5.2017

Tämän päivän tilasto on myös huomispäivän tilasto, jos muutosta ei tapahdu, niin eduskunta voi varautua juhlistamaan miljoonannen luottotiedottoman syntymää. Arvioni perustuu siihen, että Suomessa syntyi viime vuonna 52.000 lasta, ja Suomessa on noin 400.000 luottotiedotonta eli 10% aikuisveästöstä. Eli viime vuonna syntyneistä vauvoista vähintään 5.200 tulee olemaan aikuisiällään luottotiedoton. 

Syntyvyys on laskenut Suomessa, mutta luottotiedottomien ja ylivelkaisten määrä nousee, joten tämän päivän vauvat, lapset ja nuoret ovat tulevaisuudessa niitä luottotiedottomia. Kun tämän päivän hallitus ei tee mitään estääkseen ylivelkaisten kansalaisten määrän nousun kokonaisväestöstä, niin tulevaisuus on synkkä. Miksi synnyttää Suomeen lisää ylivelkaantuneita ja luottotiedottomia?

Yhteiskunnan menetykset ovat jo nyt suuret luottotiedottomista, mutta vielä suuremmat ne ovat tulevaisuudessa, jos ylivelkaantumista ei saada pysäytettyä.

Helsingin Sanomat uutisoi Laurasta, Velallisten Tukiryhmän jäsenen ikäviä kokemuksia siitä, että kuinka vertaistukiryhmän jäsenet arvostelivat häntä kohtuuttomasti, kun hän kertoi tuloistaan ja menoistaan. Ulosoton jälkeen hänelle jää käteen 1.430€:a. Se ei ole oikein, että vertaistukiryhmässä arvostellaan toisia ja koetaan kateutta. Hesarin toimituksessa ei ilmeisesti ymmärretä sitä, että toiset sinnittelevät jopa puolella siitä tulosta, ulosoton ja perintäfirmojen jälkeen, joiden palkkiot ylittävät perittävät velkasummat. Vertaistukiryhmässä vertaillaan, eli joku todella saattoi pahoittaa mielensä vertaillessaan Lauran tuloja omiinsa. Mutta kävikö se toimittajalla mielessä? Jos teillä toimituksessa saa toinen toimittaja parempaa palkkaa, kuin toinen, niin eikö se synnytä kateutta? Nythän pyritään palkoissa sopimusvapauteen. Se ei suinkaan tarkoita sitä, että se olisi yrityskohtainen, vaan tarkoittaa käytännössä työntekijöiden keskinäisten palkkojen sopimusvapautta, myös toimittajien.

Helsingin Sanomat on Suomessa arvostettu media, mutta siellä ei ymmärretä ylivelkaantuneitten ja luottotiedottomien tilannetta. Ehkä teidän olisi syytä toimituksessa laskeutua välillä hätää kärsivien pariin? Olisin odottanut, että Helsingin Sanomat olisi ensin tutustunut Velallisten Tuki-ryhmään ja sen jäsenten toivottomaan tilanteeseen pankkeja ja perintäfirmoja vastaan. Olisi odottanut, että Helsingin Sanomat olisi ensin edes vaivautunut tekemään jutun vertaistukiryhmästä, että lukijat tietäisivät, että mistä ryhmästä on kysymys. Uskon, että kaikki toimittajat ovat tervetulleita Velallisten Tuki-ryhmän jäseniksi, niin tietäisitte ylivelkaisten todellisen tilanteen. Velallisten Tuki Facebook-ryhmässä on lähes seitsemäntuhatta jäsentä. Se on pieni määrä 400.000 luottotiedottomasta, mutta se on kuitenkin suuri määrä, jos sitä vertaa esim. poliittisten puolueitten Facebook ryhmien jäsen määriin, sillä ne ovat kuitenkin poliittista valtaa käyttäviä tahoja.

Nyt on ymmärretty se, että ylivelkaisten ja luottotiedottomien vertaistukiryhmässä alkaa tulla tietoisuuteen se kokonaisuus, kuinka velallisia laittomasti kohdellaan velkojien, viranomaisten ja oikeuslaitoksen taholta. Vertaistukiryhmässä alkaa vähitellen tulla esille ne henkilöt, luontoantajat ja perintäfirmat, jotka eivät noudata lakeja ja oikeuslaitoksen tuella he voivat niin tehdä. Eli Velallisten Tuki-ryhmä koetaan vaaraksi velkojille ja heitä avustaville perintäfirmoille sekä oikeusviranomaisille. 

Mitä Helsingin Sanomat ja muu media on jättänyt kertomatta ylivelkaantuneista ja luottotiedottomista?

Ne ovat jättäneet kertomatta ylivelkaantumisen todelliset syy!

Tässä minä yritän niitä kertoa, mutta valitettavan harva niitä ymmärtää. Suurin osa median kuluttajista on omaksunut harhaanjohtavan lähestymistavan, eli ”ylivelkaisuus ja luottotiedottomuus on oma syy”, samoin ajatellaan toimituksissa.

Velanantajat saavat kohtuullisen korkotuoton antamastaan lainasta, mutta täysin kohtuuttomat tulot, kun velanottaja on ajettu ”velkaloukkuun”. Väitän, että useimmiten ylivelkaantumiseen vaikuttavat velallisesta riippumattomat syyt. Niitä ovat esim. Suomen hallituksen epäonnistunut talouspolitiikka esim. 90-luvun pankkikriisi ja sen hoito, joka aiheutti kymmenien tuhansien yrittäjien konkurssin ja satojen tuhansien muiden velallisten kodeistaan häädöt, koti meni ja velat jäi. Velallisilla ei ollut osaa ei arpaa omaan ylivelkaantumiseen saatikka yrittäjillä konkurssiin.

Tätä päivää ylivelkaantumisessa on erilaisten verojen lisääminen, valtion ja kuntien sijoittajille myymien elintärkeiden palveluiden äkillinen hinnan nousu esim. sähkö. Palkkojen pienentäminen, Kiky, joka vei pienistä palkoista oleellisen osan ja vielä lomarahat, joilla minunkin tuttavani olivat suunnitelleet maksavansa lastensa harrastuskuluja. Lasten harrastusten ja digitaalisten koulutarvikkeiden kohtuuttomat hinnat, maan hallituksien tukemat elintarvikemonopolit, joista on seurannut ruoka-aineiden hintojen nousu. Asumiskustannukset ovat karanneet käsistä. Se lista on pitkä, joka todellisuudessa aiheuttaa ylivelkaantumista, jopa niin paljon, että lasten vanhempien täytyy hädässään ottaa pikavippejä lastensa nimiin. Velallisen sairastuminen tai työttömyys vaikeuttaa velkojen maksua. Velallisen omaisuuden myynti pakkohuutokaupassa alle käyvän hinnan, jolloin omaisuus mene ja velat jää. Ne ovat se todellinen syy, että nuorilla ei ole varaa eikä uskallusta hankkia lapsia. Eli velanottajalla on vaikeuksia hallita velkojaan, koska tulot pienenevät ja kulut kasvavat. He, joilla ei ole tulojen ja varallisuuden puolesta tarvetta ottaa velkaa, eivät ymmärrä tavallisen eläkeläisen, palkansaajan, yksinhuoltajan, työttömän jne. kohtuutonta tilannetta. Moniko ajattelee syöpäsairaita ennen, kuin itse tai läheinen syöpään sairastuu. 400.000 luottotiedotonta pienestä kansasta on todella hälyttävä luku, johon valtiovalta eikä media ole kiinnittänyt huomiota, ja ei ole pannut tikkua ristiin asian korjaamiseksi.

Yhtenä syynä lienee se, että velkojatahot ja perintäfirmat saavat ylivelkaisen kautta tukea veronmaksajilta. Eli ylivelkainen hakiessa yhteiskunnalta erilaisia tukia, niin ne rahat ohjautuvat loppujen lopuksi pankeille ja perintäfirmoille, joista suurin osa veroparatiiseihin.

Itse olen Velallisten Tuki Facebook-ryhmän jäsen ja kirjoitin sinne näin Hesarin jutun jälkeen. Kommenttini lyhennettynä:

” Nyt pyydän, että tämän ryhmän jäsenet eivät arvostele toistensa velanottoa, tuloja, menoja, elämän laatua jne. Meistä jokainen kirjoittaa tänne nykyisestä tai aiemmasta ahdingostaan ylivelkaisena ja luottotiedottomana, joten ymmärrettävää on, että niissä kirjoituksissa nousevat esille myös ne koetut ikävät tunteet, sillä ne ovat henkilökohtaisesti koettuja. Ketään ei saa vähätellä, ketään ei saa panetella saatikka loukata kirjoituksissaan.

Useat ryhmän jäsenet hakevat täältä myös henkistä tukea ja ymmärrystä, joten antakaamme sitä runsain mitoin, arvostelematta ja syyttämättä. Toisen ahdistuksessa mukana elämistä ei voi koskaan rahalla mitata, sillä sen on mittaamattoman arvokasta apua, jota toinen toiselle annamme.

Jos joku välttämättä haluaa tuntea ja korostaa kateutta jotain toista kohtaan, niin minua kohtaan sitä voi reilusti tuntea. Minä olin vain vuodet 1992-2005 ylivelkainen, välillä asunnoton, luottotiedoton ja maanpakolainen, mutta sen jälkeen henkilökohtainen taloustilanteeni on ollut tasapainossa. Siitä huolimatta olen jo 25-vuotta tuonut niitä kokemuksiani esille julkisesti, omien kokemuksieni kautta kertomalla, olen pyrkinyt saamaan päättäjät ymmärtämään, että älkää jättäkö ketään ylivelkaista tai konkurssin tehnyttä yrittäjää yksin ja ilman apua. Itselleni niiden ikävien asioiden kertaaminen on rankaa ja vie ilon päivästä, joten itseäni ajatellen en niitä kirjoita, vaan toisten takia, jotka ovat nyt samassa tilanteessa.

Jokainen suomalainen on arvokas yhteiskunnan jäsen ja siksi tämä Velallisten Tuki-ryhmä on se arvokkain väline saada yhteiskunnassa muutosta aikaan jokaisen ylivelkaisen ja luottotiedottoman asemaan.”

Ylisvelkaantumisen ja luottotiedottomuuden vaikutuksista yksilölle ja menetyksistä yhteiskunnalle voisin kirjoittaa kokonaisen kirjan, mutta blogissani se olisi liian pitkä.

Kysymys päättäjille, että miksi synnyttää lisää luottokelvottomia suomalaisia, jos heille ei ole tarjota ihmisarvoista elämää, jota luottotiedottomuus nyky.yheiskunnassa ei voi tarjota?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän JuhaniVehmaskangas kuva
Juhani Vehmaskangas

Otsikko oli hyvä. Siksi luin koko jutun.

"Vertaistukiryhmässä vertaillaan, eli joku todella saattoi pahoittaa mielensä vertaillessaan Lauran tuloja omiinsa. Mutta kävikö se toimittajalla mielessä? Jos teillä toimituksessa saa toinen toimittaja parempaa palkkaa, kuin toinen, niin eikö se synnytä kateutta? Nythän pyritään palkoissa sopimusvapauteen. Se ei suinkaan tarkoita sitä, että se olisi yrityskohtainen, vaan tarkoittaa käytännössä työntekijöiden keskinäisten palkkojen sopimusvapautta, myös toimittajien."

Tuota meinasin jopa kommentoida. Ei olekaan tarpeen, luin eteenpäin.

Hyvä kirjoitus. Virheineen kaikkineen.

* * *

Kommentoin nyt kuitenkin:

Vauvathan eivät synny luottotiedottomina, kuten tiedät, tiedän.
Mutta on yhä kasvava määrä niitä aikuisia joilla on luottotiedot menneet jo kun täyttävät 18v.

Eikä se välttämättä ole omaa syytä. Isä tai äiti voi tilata vaikkapa viisivuotiaalle jotain ihmehilppeitä ja pitää sitten velkaa yllä maksamalla vähän silloin tällöin.

Pitäisikin säätää siitäkin laki, että alaikäinen ei saisi mitään velaksi ostaa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset