PeliSuomi Elämää tämä vain on...joka päivä sen loppua kohden kuljen.

Lapissa on työntekijöitä, joten työvoimapulaa ei ole

Lapissa olisi työpaikkoja tarjolla mutta tekijöitä ei löydy – Maailmankuulun iglukylän piti sulkea uusi ravintola ja matkamuistomyymälä” Lähde: Helsingin Sanomat 24.1.2018

80-luvulla ehdotin työntekijäjärjestölle, että voisiko matkailukeskuksissa ottaa Kreikassa olevan käytännön Suomessa käyttöön? Kreikassa matkailusesonkien aikana työaika oli 16 tuntia päivässä ja kuusi päivää viikossa.  Osa palkasta maksettiin sesonkien ulkopuolella, joten työntekijöillä oli tuloja ja vapaa-aikaa käyttää perheensä kanssa, harrastuksiin ja opiskeluun. Työttömyysjaksoja ei ollut. Työntekijä järjestö suhtautui positiivisesti ehdotukseeni. Valitettavasti asia jäi ilmaan, sillä itse aloitin suuren matkailuinvestoinnin.

90-luvun alussa olin Ylläksen hissiyhtiön ja Äkäshotellin hallituksen jäsenenä, jolloin huomasin, että yrityksien työntekijöistä suurin osa oli muualta kuin Lapinläänistä. Ikävintä oli huomata se, että suurin osa palkoista ja veroista maksettiin Etelä-Suomeen, joten ne verotulot eivät jääneet paikkakunnalle. Ongelman ja suuren kulun muodosti myös sesonkiajan työtekijöiden majoitus, johon täytyi varata vuokrattavia majoitustiloja, jolloin niiden osalta tulo jäi saamatta.

”Taustalla ovat pula sekä asunnoista että työvoimasta. Tilanne on varmaankin sama kaikissa Lapin tunturikeskuksissa: jos porukkaa meinataan saada töihin, heille pitää olla hyvät asunnotkin”, Eiramo sanoo.” HS 24.1.18

Siihen aikaan matkailuinvestoinneille oli erilaiset valtion tukimuodot ja edulliset lainat. Tukien ja lainojen myöntäjät ilmoittivat omissa katsauksissaan uusien työpaikkojen määrät myönnetyillä tuilla ja lainoilla. Kunnat perustelivat tukeaan uusilla työpaikoilla paikkakunnalle. Kummatkin puhuivat puuta heinää, sillä suurin osa työpaikoista syntyi Uudenmaan lääniin, josta sesonkityövoima saapui töihin ja jonne veromarkat valuivat.

” Lapin työntekijöistä joka kymmenes on Rotkon arvion mukaan ulkomaalainen.” HS 24.1.18

90-luvun puolessa välissä silloiselle Lapinläänin maaherralle Hannele Pokalle ehdotin, että tarttuisi ideaani ja aloittaisi neuvottelut työntekijäjärjestöjen kanssa, että voisiko työtekijöille tarjota mahdollisuutta pitempiin työpäiviin sesonkiaikana? Hän ei vienyt asiaa eteenpäin.

Keskustelin aikoinaan paikallisen henkilökunnan kanssa Ylläksellä ideastani, että olisivatko he valmiita tekemään pitempää työpäivää sesonkiaikana, niin työttömyysjaksot jäisivät pois ja palkkatulo olisi turvattu myös sesonkiajan ulkopuolella erikseen perustettavalla tilillä, jonne osa palkasta siirrettäisiin ja sieltä sesongin ulkopuolella maksettaisiin? Vastanotto idealle oli myönteinen, sillä he kokivat, että voisivat sesonkien ulkopuolella viettää enemmän aikaa lastensa kanssa, opiskella, harrastaa ja matkustaa.

Minä työnantajan edustajana näin useita hyviä puolia tällaisessa järjestelyssä. Yrityksellä olisi koko sesongin ajan paras mahdollinen työvoima, jota ei tarvitse kouluttaa segongin alkaessa. Säästäisimme työntekijöiden majoituskuluissa, joten voisimme maksaa hiukan ekstraa vakituiselle henkilökunnalle. Poistuisi se ainainen jännitys siitä, että saammeko riittävästi työvoimaa sesongin ajaksi. Kunnan ja läänin kannalta olisi hieno asia, että verotulot työntekijöiden maksamista palkoista jäisivät paikkakunnalle.

Ehkä tarvittaisiin uutta ajattelua ja keskustelua työntekijöiden ja sesonkiyrittäjien kesken?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Nuorena miehenä yhden sesongin olin Lapissa ’ yleismies Jantusena ’ ja kyllä homma oli silloin ihan selvä, työnantaja maksoi reilusti, koska työaika oli käytännössä 24/7 ja sesongin jälkeen sitten Morjes. Sopimus tehtiin kättä lyömällä ja homma toimi.

No, pikkufirma on toki eri asia, mutta blogistin ideaa pitäisi ehdottomasti viedä eteenpäin.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Käsittääkseni on paljon vastaavia työstettäväksi kelpaavia ideoita. Valitettavasti vain byrokraatit tai ammattiyhdistysliike ne yleensä kuoppaavat.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Anteeksi, en kiireiltäni ehdi tutustua päätekstiin, mutta otan - näin työnantajana- kantaa Hesarin tämän päivän " Kuinka voisi houkutella työvoimaa Lappiin"-juttuun.

..." neljän kuukauden safarioppaan työstä olisi maksettu 9 €/tunti..."

Jos tuo on totta : niin...

Hei, hei, nyt ihan aikuisten oikeesti .. mitä hel..tin peliä tällainen on ?

Jollei liiketoimintaa saada kannattavaksi muuten kuin kusettamalla nuorisoa tai väärin käyttämällä tietämätöntä ulkomaalaista työvoimaa, kelpaa se muitta mutkitta kuopattavaksi.....

Käyttäjän PeliSuomi kuva
Pertti Lindeman

Itse en tällaista hyväksy jo siksi, että halvalla ei motivoituneita työnteköitä ei saa, joten palveluyrityksen palveluiden taso kärsii, josta seuraa maineen menetys ja asiakaskato.

Käyttäjän JoriKostiainen kuva
Jori Kostiainen

Tulee mieleen tuo asuntoasia. Kotikaupungissani yrityksillä oli ennen tapana omistaa asunto-osakkeita, jotta saavat työntekijöitä tänne (60-70-luvulla?). Nykyään kaiketi ovat luopuneet niistä(?).

Samanlaista asuntoasioiden sumplimista tarvittaisiin varmasti myös Lapissakin? Kittilässä käydessäni (joskus 2000-2001) hotellin työntekijöitä ilmeisesti asui hotellin huoneissa. Tai näin ainakin luulen.

Käyttäjän PeliSuomi kuva
Pertti Lindeman

Niin se oli Jori, että kausityöntekijät etelästä asuivat hotellihuoneissa ja loma-asunnoissa. Niiden majoitustilojen osalta menetykset vuokratuloissa vastasivat parin työtekijän kuukausipalkkaa. Vielä kalliimmaksi olisi käynyt rakentaa heille asunnot muutaman kuukauden käyttöä varten. Paikallisilla työntekijöillä oli omat kodit sillä seudulla, joten heistä ei ollut ylimääräisiä kuluja, Heidän sitoutumisensa ja työmotivaatio oli astetta parempi kuin kausityöntekijöillä.

Käyttäjän TimoHietanen kuva
Timo Hietanen

Jos nyt ensiksikin maksaisivat olosuhteetkin huomioiden
järjellisiä palkkoja.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset