PeliSuomi Elämää tämä vain on...joka päivä sen loppua kohden kuljen.

90luvun pankkikriisin lamaveteraanien lasten katkeruutta on syytäkin pelätä

  • Kuva P.Lindeman
    Kuva P.Lindeman
  • Kuvakaappaus YLE 10.11.2018. Vasemmalla jutun otsikko kello 13.43 ja oikealla 21.37
    Kuvakaappaus YLE 10.11.2018. Vasemmalla jutun otsikko kello 13.43 ja oikealla 21.37

”Sisällissodasta selvinnyt Suomi pelkäsi punaisia äitejä ja lasten kasvavaa katkeruutta- 2-vuotias Rauha ja sadat muut punaorvot siirrettiin valkoisiin perheisiin Pohjanmaalle” Lähde YLE. Tämä oli samankaltainen toiminta, joka tehtiin Francon ajan Espanjassa, jota Suomessa on kauhisteltu.

Tämä päivän poliitikoilla on pelko perseessä ja se todella näkyy nyt niissä lakialoitteissa, joita väkisellä yritetään ajaa läpi. 

Tilanne jopa niin vakava, että YLE joutui muuttamaan otsikon uutisesta 10.11.2018, joka oli ensin kello 13.43  ”Hallitus haluaa rajoittaa spontaaneja mielenosoituksia päivitettiin kello 21.37 muotoon ”Hallitus ajaa nopeaa muutosta kokoontumisvapauteen” Katso kuva oikealta.

 

Näin meinasi käydä jo helmikuussa 1996, mutta estin sen mielenosoituksen:

"Konkurssiin ajetut yrittäjät 90-luvun laman seurauksena.

Tapasin Helsingissä ex-yrittäjä Matti Haverisen, joka osallistui aktiivisesti konkurssin ajettujen yrittäjien oikeuksien puolustamiseen. Suunnittelimme Haverisen kanssa jopa uuden yrittäjäjärjestön perustamista, johon kuuluisivat vain yrittäjäomistajat. Olimme huomanneet, että silloiset yrittäjäjärjestöt ajoivat vain suurten yritysten etuja, joissa oli palkattu johto.

Samalla aloin pohtimaan, että Helsingissä voisi järjestää suuren mielenosoituksen, johon yrittäisimme saada konkurssin tehneitä yrittäjiä, luottokelvottomia ja oikeudenkäyntien uhreja. Tein varmaan kuukauden verran töitä. Suunnittelin ja ideoin tapahtumaa ja kuinka saada mahdollisimman suuret joukot liikenteeseen varsinkin maakunnista Pohjois-Suomea myöten. Sain valmiiksi täydellisen mielenosoitussuunnitelman ja aloin selvittämään sen toteuttamiskelpoisuutta, eli saisinko massat liikkeelle. Olin yhteydessä eri järjestöihin ja suoraan maakuntiin. Näytti siltä, että tapahtuma tulisi keräämään valtavan joukon masentuneita ja vihaisia oikeusmurhan uhreja. Suunnitelman onnistuminen näytti liian hyvältä, sillä se mielenosoitus alkoi näyttämään todella suurelta. Liian suurelta, että olisin sen uskaltanut toteuttaa. Ymmärsin hyvin, että jos panen mielenosoituksen alulle ja siellä on jopa kymmeniätuhansia kotinsa, yrityksensä ja toivonsa menettäneitä kansalaista, niin sitä tilaisuutta ei pysty kukaan hallitsemaan vaan se väistämättä kääntyy väkivaltaiseksi. Joten kaikessa hiljaisuudessa hautasin sen ajatuksen, vaikka ideani olisi toteutunut täydellisesti, mutta valitettavasti väkivaltaisesti, sillä itse vastustin väkivaltaa.”

 

Ja lisää valtuuksia Poliisille

”HS: Poliisille halutaan helpompi pääsy arkaluontoisiin potilastietoihin” Lähde YLE

Kaikki vain puhuu, mutta perussyihin ei tartuta

Nuorten syrjäytyminen on ”Suomen suurin ongelma”, johon tulee puuttua heti ja kaikin mahdollisin keinoin. Näin linjaa toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n yhteiskuntavaikuttamisen vt. johtaja Taina Vallander Lähde Uusi Suomi

Katseet kääntyvät nyt Esko Ahon hallituksen toimiin pankkikriisissä 1991-95, jolloin yrittäjät ajettiin konkurssiin syyttä suotta. Ryöstettiin heidän ja muiden velallisten omaisuus ja kodit. Laittomasti ja rikollisella tavalla. Silloin synnytettiin tämän päivän syrjäytyneitten sukupolvi.

Meidän perheessä Esko Ahon hallitus aiheutti kolme ennenaikaista kuolemaa. Äitini ja kaksi veljeäni saivat surmansa, toinen veljeni omankäden kautta.

 

Presidentti Niinistö se jaksaa ongelmista puhua, mutta ei puuttua?

” Presidentti Sauli Niinistö: Nuorten syrjäytyminen on vaarallinen ilmiö”  "On äärimmäisen tärkeää, että meillä säilyy yhteisöjä, joissa tunnetaan toisen tarpeet ja autetaan", presidentti sanoo: Lähde Maaseudun Tulevaisuus

Kuitenkaan Sauli Niinistö ei puuttunut Oikeusministerinä eikä Valtionvarainministerinä 90-luvulla velallisten ryöstöön, vaikka hänellä oli valta ja voima. Pyysin ja anoin häneltä apua. Hän hyväksyi meidänkin omaisuutemme myynnin 80%.n alihintaan roskapankista, jota hän valtiovarainministerinä valvoi. Myönsi nyt presidenttinä jopa Kauppaneuvoksen arvonimen yrityksemme alihintaan ostaneen yrityksen toimitusjohtajalle minun ansioluettelollani ja SKOP:n pankkiirille vielä Suomen leijonan ritarimerkin, joka oli yksi pääarikkitehdeista yrityksemme kaappaamisessa.

 

Olen kirjoittanut useita varoittavia blogeja syrjäytymisen vaaroista kansalliselle turvallisuudelle ja maanpuolustustahdon romahtamisesta, jota ei vielä ymmärretä, sillä tutkimustulokset eivät kerro sitä todellista tilanne, jonka eteen kriisitilanteessa joudutaan!

Kukaan ei vain kuuntele meitä lamaveteraaneja, jotka olemme ainoat asiantuntijat näissä syrjäytymiskysymyksissä. Me näemme ne vaarat, jotka alkavat nyt toteutumaan, sillä epäoikeudenmukaisuuden vaihtoehtona kärsineet näkevät vain koston. Se kehitys olisi estettävissä, mutta järkevällä poliittisella päätöksenteolla. En ole kirjoittanut blogejani koskaan vain oman oikeudenmukaisuuden saamiseksi, vaan mielessäi on ollut nämä 25-vuotta koko Suomen kansallinen turvallisuus ja kaikkien kansalaisten tasavertainen kohtelu oikeudenkäynneissä.

Presidentti Niinistö täytyy saada todella ajattelemaan, että minkälaisessa eriarvoisessa ja vaarallisessa Suomessa hänen poikansa Aaro Veli Väinämö tulee kasvamaan, ehkä turvamiesten ympäröimänä? Nyt hän on vain kaivanut kuoppaa lastensa tulevaisuuden tielle.

Miksi päättäjät odottavat siihen saakka kunnes aika on kypsä, sillä silloin on jo liian myöhäistä. Nurkan takana odottavan pankkiriisin seuraukset ovat väkivaltaiset, sillä nyt väärydet eivät jää piiloon.

                                                          * * *

Näin me lamaveteraanit 90-luvulla pyysimme armoa, mutta armoa ei suotu! Kukaan jakelussa mukana olleista ei edes vastannut! SKOP oli jo estänyt veljieni velkasaneerausanomukset oikeudessa.

Lukemalla tämän te saatte pienen aavistuksen siitä lamaveteraanien kärsimyksestä, jonka me sadattuhannet jouduimme kokemaan, kun Suomen hallitus ja poliitikot epäonnistuivat valtion talouspolitiikassa ja pankkien valvonnassa.

"ARMONANOMUS, HELSINGISSÄ 29.03.1998

Anomus velkojen anteeksisaamiseksi

Aloitin tämän kirjeen kirjoittamisen aamulla kello kuusi, kun olin jälleen kerran herännyt unesta, jossa olin Katinkullassa. Ahdistavasta unestani, joka on koko elämäni historia.

Rohkeutta kirjeen kirjoittamiseen on antanut se, että olen ollut valmis kuolemaan milloin tahansa.

Toiveeni meinasi täyttyä jo viime syksynä. Kaksi viikkoa äitini kuoleman jälkeen, umpilisäkkeeni puhkesi. Umpilisäke oli ollut puhjenneena neljä päivää, ennen oikeaa diagnoosia. Mahastani löydettiin, myös kasvain, josta ei voitu antaa 100 %:sta varmuutta, saatiinko se kokonaan poistettua. (tarvittaessa voin toimittaa lääkärinlausunnon)

LIITTEENÄ 1KS:n artikkeli, helmikuu 1993, on historiani, jonka pyydän lukemaan. 

Pyydän nöyrimmästi velkojeni anteeksiantoa. Jos haluatte jotenkin muuten rangaista minua, niin voin tulla vaikka toimistonne eteen viikoksi rukoilemaan alasti polvillani, velkojeni anteeksiantoa, jos katsotte sen tarpeelliseksi nöyryyttämisekseni. Tai vaikka julkisesti ruoskittavaksi.

Viikonloput voin olla rukoilemassa vuoronperään eri johtajien kotiporttien edessä, ettei tarvitse käydä työpaikalla tarkistamassa olenko polvillani vai en.

Osamaksuna voin tietenkin myydä toisen silmäni ja munuaiseni elinsiirtoa odottaville.

Minut on Suomen oikeuslaitos ja lainsäädäntö saanut jo niin nöyräksi, että olen valmis tekemään mitä tahansa, voidakseni aloittaa uuden elämän velattomana ja toisessa valtiossa. Minusta ei ole ainakaan tällä hetkellä elämään valtiossa, jossa on hyväksyttävää yksityisen omaisuuden ryöstö valtiolle. Ainut vaihtoehtoni yrittää selvitä hengissä on lähteä maasta, myös siksi, että Suomesta en ole onnistunut kolmeen vuoteen vuokraamaan asuntoa, sillä olen luottokelvoton. Viimeiset kolmekuukautta olen ollut asunnotta, ja asunut kahdeksassa eri paikassa ystävieni luona. Viime keväänä yritin saada apua asunnon hankintaan Sotkamon kunnalta, mutta tuloksetta (LIITE 2).

Muita syitä muuttooni ovat Katinkullan mainonta, joka saa minut aina masentumaan sekä poliitikkojen puheet oikeudenmukaisuudesta Suomessa, jossa sitä ei ole. 

Velkasaneeraukseen kurimukseen en enää viidenvuoden kärsimyksen jälkeen jaksa lähteä. En ole tehnyt rikosta, mutta rangaistukseni on elinikäinen.

Murhasta olisin saanut vain seitsemän vuotta, mutta nyt minun täytyisi kärsiä rangaistusta tämän viiden vuoden jälkeen vielä viisi vuotta, jonka jälkeen tuskin olen enää hengissä.

Minusta ei ole enää työ tai liike-elämään, joten ainut mahdollisuus velkojilla on saada minulta rahaa, on sairaseläkkeeni. Se taas tuntuu minusta hirveältä, sillä pääasiassa ne tahot, jotka ovat vieneet historiani, elämäntyöni, omaisuuteni, kotini ja tulevaisuuteni, hankkivat vielä minulle aiheuttamallaan sairaudella.

Kokonaisvelkani ovat noin 30 milj.mk:aa, kun mukaan lasketaan SKOP:lle takauksen perusteella maksettava 15 milj.mk:aa ja sen viivästyskorot. Päivää kohti tulevat viivästyskorot ovat yksistään noin 7.000 mk:aa päivässä, kuukaudessa noin 210.000 mk ja vuodessa noin 2.500.000 mk. Joten sairaseläkkeeni ulosmittaaminen ei paljon velkojani lyhennä. 

Minulle koko sairaseläkkeelläni on merkitystä, sillä olen joutunut luopumaan kaikesta saadakseni maksettua oikeudenkäynteihin liittyviä, puhelin, monistus ja postituskuluja. Tarvitsen rahaa kodin perustamiseen, jota minulla ei ole kolmeen vuoteen ollut, sillä lainaa en saa. Tarvitsen rahaa myös psyykelääkkeisiini, unilääkkeisiin ja pohjukaissuolihaava lääkkeisiin (tarvittaessa voin toimittaa lääkärinlausunnot), muiden tavanomaisten elinkulujen lisäksi.

Tässä anomuksessani ei olekaan kyse velkojen lyhentämisestä vaan yhden ihmisen elämästä, siis elämästä, jollaista Te myös elätte. On kyse siitä, että täytyykö ihmisen elämä olla kärsimystä vaan voiko jossain vaiheessa helpottaa. Haluaisin vain vähän levähtää. Ulosotto muistuttaa minua, joka kuukausi historiastani ja kaikista niistä tapahtumista, mitä Kainkullan kaappaukseen liittyy, se syö minua sisältäpäin kokoajan. 

Kun luitte historiani niin enkö ole saanut kärsiä jo tarpeeksi? Historiaani voitte käyttää, myös hyvänä esimerkkinä yrittäjän uraa suunnitteleville. Nyt on Teidän kädessänne yhden mitättömän ihmisen tuleva elämä ja minkälaiseksi se muodostuu, tai onko sitä ollenkaan. Toiset ovat vastaavassa tilanteessa tehneet jo itsemurhan, ja minunkaan kohdallani se ei tietenkään ole vielä myöhäistä. Itsemurha on yksi varteenotettava vaihtoehto tulevaisuuteni suunnittelussa. Se tietenkin meinaisi myös sitä, että sairaseläkkeeni lakkaisi. ja te ette velkojana siinäkään tapauksessa saisi mitään suoritusta vaatimuksillenne. Olen nyt etukäteen tuonut julki itsemurhan mahdollisuuden, tämä ei ole uhkaus vaan realiteetti. 

Pyytäisin teitä myös keskustelemaan keskenään, miten vastuuni ovat syntyneet, ja kuinka ne ovat valtion pankkikriisipolitiikan hoidon seurasta. Katinkullassa on lähes 80 %:n käyttöaste ja se työllistää lähes 200 henkeä.

Kehoitan, myös tilaamaan kirjan ”Katinkullan kaappaus” Karprintin kirjapainosta, tai lainaamaan kirjastosta. Kirjan kirjoittaja on Tapani Hautamäki. Kirjasta selviää hiukan, mitä taistelumme on ollut.

Pyydän pikaista päätöstänne, kuitenkin 30.04.1998 mennessä, sillä voimani alkavat olla lopussa. Velkojat on lueteltu kirjeen lopussa ja huomatkaa minulla ei ole mitään yksityisiä pieniä velkoja hoitamatta. Olen maksanut jopa ratikkaliput, vaikka yksi rikoskonstaapeli ihmettelikin sitä ja sanoi, ”Että miksi sinä maksat, kun tarkastusmaksu voi mennä ulosottoon muiden velkojen jatkoksi” Minä sanoin hänelle ”En ole aiemmin niin toiminut, ja en aio nytkään jättää ratikkalippua maksamatta.”

Veronikin pystyin ennen hoitamaan, mutta nyt nekin on osittain maksamatta. Niitä pyydän, myös anteeksi.

Pyydän, että velkojat voisivat neuvotella asioista ilman minua, sillä minusta ei ole enää neuvottelijaksi, henkiset voimavarani eivät siihen riitä, sillä joutuisin kertaamaan jälleen kaiken alusta, ja se on minulle hengenvaarallista. 

Mitä te aiotte tehdä? Velkoa minua hautaan saakka vai mahdollisesti vielä pitempäänkin? Tai päästää minut elämään uutta elämääni? Oli teidän päätöksenne mikä tahansa, niin vaadin sen kirjallisena.

Tilanne on sama viidellä veljelläni ja heidän perheillään, joilla on yhteensä 11 lasta. He ovat, myös menettäneet kaiken, myös kotinsa.

Toivon, että joku teistä ottaa asiani hoidettavaksi, ja kutsuu neuvottelun koolle, jossa olisi kaikkien velkojien edustajat. Konkurssiasiamies Lyytikäisellä on, oletettavasti riippumattomana virkamiehenä, eniten tietoa ryöstöstämme. 

Kirjeenvaihdossa voitte käyttää minun vanhaa osoitettani, jossa on postinjakelun keskeytys, ja josta käyn noutamassa postini. 

”Kun vaihtoehdot ovat elämä tai kuolema, niin silloin, ei ole enää merkitystä kunnialla ja maineella.”

Toivottavasti lukijat edes ymmärtävät, mihin tilanteeseen valtio on ajanut ihmisen, että hän kirjoittaa ja lähettää tällaisen kirjeen? Tilanteeni ei ole korjattavissa lääkkeillä eikä terapialla, vaan oikeudella ja kohtuudella. 

Nöyrimmästi kunnioittaen

Pertti Lindeman

Pitkänsillanranta 5 A 9

00530  HELSINKI

 

JAKELU:

VELKOJANI

Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenaalin pj. Veli Korpi

Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenaalin tj: Seppo Sipola 

Yrityspankki SKOP hallintoneuvoston pj: Pertti Sorsa

Yrityspankki SKOP tj.:Ilpo Niitti

Kajaanin verojohtaja: Matti Timonen

Verohallituksen pääjohtaja:

Sotkamon Osuuspankki:vt. tj. Karvonen

Osuuspankkien vakuusrahasto: tj. 

Tiedoksi

Eduskunnan puhemies: Uosukainen Riitta

Pääministeri: Lipponen Paavo 

Eduskuntaryhmien puheenjohtajat

Eduskunnan oikeusasiamies: Lehtimaja Lauri

Korkeimman oikeuden presidentti: Heinonen Olavi

Valtiosihteeri: Sailas Raimo

Valtiovarainministeri: Niinistö Sauli

II valtiovarainministeri: 

VVR:n pj.: Kanerva Ilkka

Oikeusministeri: 

Oikeuskansleri: Nikula Paavo

Konkurssiasiamies: Lyytikäinen Eero

 

Tiedotusvälineet"

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Otan lakin päästäni ja pyydän Isänmaan puolesta anteeksi, että näitä kohtaloita on. 90-lukua ei käsittääkseni ole koskaan tältä osin tutkittu ja hämmästyttävää kyllä, kukaan ei ole ollut kiinnostunut siitä, minne ne omaisuudet meni.

Käyttäjän AnttiKaisla kuva
Antti Kaisla

Pertti,
Pankkikriisin lamaveteraanin lapsena olen huomannut, että katkeruuteni on lisääntynyt viime vuosina. Ehkä se johtuu siitä, että nyt kun ruuhkavuodet ovat lähestymässä loppuaan, minulla on ollut aikaa miettiä asioita ja katkeroitua. En kuitenkaan usko, että kenelläkään on syytä pelätä katkeruuttani. Lisäisin tuohon otsikkoosi vielä, sen että lamaveteraanien lapsen lapsetkin ovat alkaneet osoittaa katkeroitumisen merkkejä. Suomeen syntyminen on lottovoitto. Valitettavasti tyttäriltäni jäi tuo lottovoitto lunastamatta. Mitä useammin he käyvät Suomessa, sitä enemmän heille alkaa selvitä mistä kaikesta he jäivät paitsi.
Martti Nurmi ihmettelee kommentissaan sitä, että ketään ei kiinnosta minne ne omaisuudet meni. Itse olen ihmetellyt myös sitä, miksei pankkikriisin uhrien kohtalo kiinnosta ketään. Monet tuntemani ihmiset ovat vakuuttuneita siitä, että kyllähän sitä rahaa on jossain piilotettuna. Jotkut tuntuvat olevan sitä mieltä, että tällainen katastrofi voi syntyä vain holtittomien investointien seurauksena. Tunnen jopa ihmisiä, jotka uskovat, että kaikki yrittäjät ovat samanlaisia kuin se heppu siinä kuuluisassa SAKn “Ruokapöytä” TV-mainoksessa, ja näin ollen ovat perikatonsa ansainneet.
Suomessa media ei ole kiinnostunut asiasta. Syyskuun puolessa välissä Helsingin Sanomat julkaisi kaksi artikkelia, joissa päiviteltiin Yhdysvaltojen finanssikriisiä. Lähetin lehdelle kommentteja artikkeleista ja mainitsin, että Suomessakin on ollut kriisi jonka seurauksena tuhannet ihmiset menettivät talonsa, terveytensä ja henkensä. HS ei julkaissut kommenttejani.

Käyttäjän PeliSuomi kuva
Pertti Lindeman

Kiitos Antti. Näin se tarkalleen on, kuinka sitä kuvaat kommentissasi. Hesarille lähettelin viestiä samaisesta artikkelista ja samaan tapaan. Ei edes vastausta.

Lähes kolmekymmentä vuotta on media aktiivisesti peitellyt tapahtumia ja seurauksia. Valitettavasti ne pahimmat seuraukset ovat vasta edessäpäin.

Käyttäjän PeliSuomi kuva
Pertti Lindeman

On välillä ryhmiä, joita ne asiat kiinnostavat. Tämä vanha blogini lähti jälleen leviämään viimeisten päivien aikana, tullut muutama sata facebook jakoa lisää.

http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233740-h...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset