PeliSuomi Elämää tämä vain on...joka päivä sen loppua kohden kuljen.

Miksi suomalaisten varallisuuskehitys on jäänyt jälkeen naapurimaista?

  • Kuvakaappaus, Viron Postimees lehti 1.2.2019
    Kuvakaappaus, Viron Postimees lehti 1.2.2019

Vieressä oleva kaavio on Viron Postimees lehdestä 1.2.2019, joka näyttää Suomen, Ruotsin ja Viron kansalaisten varallisuuskehityksen vuodesta 2000 vuoteen 2018. Taulukon on laatinut Sveitsin Credit Suisse pankki.

Kaavion mukaan suomalaisten varallisuus on kaksinkertaistunut vuodesta 2000 vuoteen 2018, ruotsalaisten varallisuus on kasvanut kolmikertaiseksi samana aikana ja virolaisten kahdeksankertaistunut.

Miksi tällaista vertailua ei ole Suomen media tuonut esille?

Miten on mahdollista, että Suomen ja Ruotsin kansalaisten varallisuus oli melkein tasoissa vuonna 2000, mutta nyt 18-vuoden jälkeen suomalaisten varallisuus on vain kaksinkertaistunut, mutta ruotsalaisen varallisuus on kolminkertaistunut? Virolaisten jopa kahdeksankertaistunut? 

Onko tässä selitys Suomen luottoluokituksen laskuun ja 90-luvun pankkikriisin täysin taitamattomaan hoitoon, jossa tuhottiin yksityisyrittäjyyden pohja, ryöstettiin yrittäjien yritykset ja omaisuus, siirrettiin laittomasti yksityisomaisuutta alihintaisten pakkohuutokauppojen kautta harvojen omistukseen ja edelleen veroparatiiseihin? Luotiin monopolit kaupan- ja palvelualalle, jolloin pysäytettiin yritystoiminnan luova kehitys markkinatalouden ehdoilla. 

Tästä kehityksestä seurasi työpaikkojen yksipuolistuminen, yritystoiminnan siirtyminen ylikansallisten yritysten omistukseen ja kotimaisen työvoiman kysynnän hiipuminen. Seurauksena oli työttömyys, syrjäytyminen, sosiaalitukien kasvu ja todellisen yritystoiminnan hiipuminen. Suomalaisten köyhtyminen.

Kenen etu oli toteuttaa tällainen Suomen yhteiskunnan alasajo, joka johti lievään taantumaan, mutta sen edelleen pitkittyessä johtaa hyvinvointivaltion totaaliseen alasajoon, levottomuuksiin kansan keskuudessa ja lopulta väkivaltaisuuksiin.

Kenelle siirtyi suomalaisten yrittäjien ja kotitalouksien varallisuus, jotka alihintaan pakkohuutokaupattiin ja edelleen myytiin vielä halvempaan hintaan? Kenen etu oli velkaannuttaa suomalaiset kotitaloudet ja vaarantaa itsenäisyyden säilyminen tulevaisuudessa?

Lapset, nuoret ja vanhukset ovat täysin heitteillä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän paavonevalainen kuva
Paavo Nevalainen

Kaipa käyrät selittyvät kolmella seikalla:
-2008 tapahtunut romahdus ei rekisteröitynyt hallituksen päättäjille. Hymypoikapolitiikka oli liian mukaansatempaavaa, ja varhaiset korjausliikkeet jäivät tekemättä

-2015-2016 on syvä kuoppa, joka johtui Suomen vapaaehtoisesti itse itselleen määräämästä nälkäkuurista, nimittäin Venäjän sanktioista. Ruotsin taloudessa ne eivät olleet yhtä ratkaisevassa asemassa.

-Suomessa on maaseudun alasajo parhaillaan meneillään, ja se hiljentää taloutta. Ruotsissa maaseudun tyhjentäminen tapahtui hitaasti ajanjaksolla 1930-1980. Suomen väestö oli alunperinkin tasaisemmin (ja mielestäni paremmin) jakautunut, ja talouskasvu perustui sisäiseen muuttoon, jolloin kukin nouseva ala sai aina tarvitsemansa rekryytit. Nyt se lähde on tyhjä.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas

#2

"Suomessa on maaseudun alasajo parhaillaan meneillään, ja se hiljentää taloutta. Ruotsissa maaseudun tyhjentäminen tapahtui hitaasti ajanjaksolla 1930-1980."

Numerot kertovat karun totuuden:

Vuonna 2000 Suomessa oli vielä 78 000 maatilaa. Tuoreimman ennusteen mukaan määrä on puolittunut vuoteen 2025 mennessä.

EU ohjaa nuoria tuottajia kohti suurempia tilakokoja ja kohti suurempaa velkaa. Valtavien velkataakkojen alle asettuminen ei pitkällä tähtäyksellä ole kestävää kehitystä.

Tuottajan työ ei ole hetken huuman pikamatka vaan usein elinikäinen maraton, joka kysyy kestävyyttä.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Kuinka tuo varallisuus määritellään? Pörssikurssit ja asuntojen arvot vaihtelevat, metsällä on arvoa jos puulla on kysyntää ja metsiä hoidetaan. Verottajan käsityksen mukaan kiinteistöni arvo on paljon suurempi kuin mitä markkina-arvo on. Haja-asutus-Suomessa kiinteistöjen markkinahinta on romahtanut. Loppujen lopuksi millään ei ole muuta arvoa kuin käyttöarvo.

Kuinka muuten velkaisuus suhteutetaan tuohon varallisuustilastoon? Onko kyse nettovarallisuudesta?

Käyttäjän PeliSuomi kuva
Pertti Lindeman
Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Hyvä havainto. Viron kohdalla ovat toki kirineet neuvostovallan ajoista liittymällä länsimaisiin yhteisöihin ja ottamalla käyttöön oikeusvaltion, johon kuuluu oikeus yksityiseen omistukseen ja kommunistisen puolueen välistävedon poistumiseen. Toki saavat myös EU:lta nettokoheesiomaksuja ja pystyvät höydyntämään Suomen ja Ruotsin työmarkkinoita kansalaistensa rikastuttamisessa. Veroaste on erittäin matala, 21%.

Ruotsissa on erittäin paljon rikkaita ihmisiä ja oma kelluva valuutta. Nämä auttavat varallisuuden kumuloimisessa. Ruotsi on myös liberalisoinut talouttaan ja siellä ei ole perintöveroa. Sen työmarkkinat toimivat myös ilman suurta korporatismia.

Suomi on vasta viime aikoina liberalisoinut talouttaan (mm. kauppojen vapautus) sekä EK lopetti työmarkkinatoiminnan sinänsä hyöydyllisen mutta väliaikasen kikyn jälkeen. Meillä on kuitenkin länsimaiden korkeimpiin kuuluva veroaste, jota tosin hiema lievennettiin viime vuonna (43% tasolta 42%-tasolle). Kaikki nämä hieman lisäsivät varallisuustasoja.

Huomauttaisin kuitenkin että suurin vaikutus varallisuuden kehitykseen on yksinkertaisesti ikä ja demografia. Kärjistäen: ala-ikäisillä ei ole omaisuutta eikä tuloja, lähes kaikilla yli 50-vuotiailla on sekä omaisuutta ja tuloja. Tästä kulmasta katsottuna vanhenevan Suomen demgrafian olisi yksinään pitänyt nostaa Suomen varallisuustasoja. Se on muuten lähes kokonaan kämpissä, osakkeihin täällä ei osata sijoittaa kuten Ruotsissa, osin koska muissa pohjoismaissa on kansankapitalismiin kannustavia tilejä. Onneksi Suomeen saatiin vihdoin sellainen, tosin vasta hirmuisesti jälkijunassa. Virossahan on ilo sijoitella 21%-tasaveroasteella. :)

Tässä absoluuttisena vertailuna hieman vanhempi analyysini Ruotsi vs. Suomi jos eurot kiinnostavat myös jakaumana:

http://samimiettinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1719...

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Suomellahan meni hyvin aina vuoteen 2008 asti, kunnes sitten vienti romahti maassa ainoana maana koko Euroopassa. Viennin jopa 12 miljardin euron ylijäämät 2000-luvun alussa ovat muuttuneet viime vuoden yli kahden miljardin euron kauppataseen miinukseen ja velkaantumiseen.

Maassa ei ole vieläkään käyty keskustelua, miksi näin ?

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Ei keskitytty oleelliseen vaan politikointiin ja euro lisäksi hidasti sopeuttamista.

Tässä pohdin mitä tuolle ensimmäiselle voisi tehdä, eli käsitteitä voisi selventää:

http://samimiettinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2689...

Olen mouhkannut siitä mitä tuolle euro-ongelmalle voisi tehdä mm. Brysselin koneessa. Vastaus on ECU.

https://areena.yle.fi/1-4423893

Antti Harkila

Menojen lisääjät saavat äänet! Vaikea hallituskausi on edessä. Ruotsin uusi demarihallitus menee kevyesti Kokoomuksesta oikealta ohi!

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset