PeliSuomi Elämää tämä vain on...joka päivä sen loppua kohden kuljen.

Presidentin myöntämillä arvonimillä onkin valhe takana?

Sain maaliskuun alussa Valtioneuvoston kansliasta hakemuksen, jolla myönnettiin Kauppaneuvoksen arvonimi minun ansioillani toiselle henkilölle.

Vain Suomessa sekä joissain diktatuuri ja banaanivaltioissa se lienee mahdollista?

Kirjoitin neljä vuotta sitten blogin, jossa arvelin historian vääristelyn tapahtuneen ja nyt Valtioneuvoston kansliasta saadut asiapaperit vahvistivat asian todenperäisyyden. Järkyttävintä oli todeta, että luomani ja satoja henkilöitä työllistävän yrityskonspeptin sijantipaikan keskustalaiset kunnanjohtaja, kunnan hallituksen- ja valtuustonpuheenjohtaja suosittelivat Kauppaneuvoksen arvonimen myöntämistä tietäen, että perusteluissa on minun ansioluettelollani

Joku oikeusoppinut voisi antaa minulle neuvon, että miten mennä eteenpäin, että virheen saisi korjattua, ettei se valhe jää historiaan? Toivosin myös, että toiset arvonimen saanet, Kauppaneuvokset, Vuorineuvokset jne. ottaisivat asiaan kantaa. Vai onko Teidänkin arvonimi myönnetty toisilta varastetuilla ansioilla?

Olen lähettänyt asian tiedoksi Presidentti Niinistölle jo neljä vuotta sitten ja nyt uudelleen, mutta vastausta ei kuulu?

Samalla varoitan idearikkaita nuoria, että teidänkin luovuuden hedelmistä presidentti voi palkita henkilöitä, joilla ei ole osaa ei arpaa teidän ideaan ja työhönne.

Näinkö Suomea johdetaan, tuetaan yritteliäitä ja luovia ihmisiä? Tukemalla valtiovallan taholta yrittäjien ryöstöä, ja vielä heidän kunniansa mitätöimistä ja antamalla yrittäjän ansiot toisille?

Klikkaa hiirellä alla olevasta linkistä, niin asia selviää ihmeteltäväksi:

http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/201141-ei-riittanyt-etta-ryostettiin-yritys-vietiin-viela-kunniakin

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

12Suosittele

12 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Jatkosodan aikana Mannerheim-ristejäkin päätyi varsinaisissa taistelujoukoissa väärille henkilöille kun taistelutilanteet olivat sekavia ja niissä mukana olleet kaatuivat, haavoittuivat tai hajaantuivat pysyvästi toisistaan.

Eräskin Mannerheim-ristin ritari kertoi julkisuudessa vuosikymmeniä myöhemmin, että ei hän itse sillä panssarintorjuntatykillä ehtinyt ampua kertaakaan kun tilanne oli ollut jo ohi hänen tullessaan paikalle. Tykillä oli torjuttu menestyksekkäästi sillalle pyrkivää vihollista ja vuoronperään jo kolme ampujaa oli saanut surmansa.

Kertoja oli kuitenkin ainoana paikalla kun esimies ehti todistamaan menestyksekkään ja tärkeän torjunnan. Ja kyllä kiitos luonnollisesti tuolloin kelpasi : kotiloma. Ja myöhemmin tuli yllättäen vielä Mannerheim-ristikin.

Ei uutta auringon alla.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset