Nuoret http://anttiolavisalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/133101/all Wed, 19 Sep 2018 13:23:52 +0300 fi Tavoitteena lapsiystävällinen Suomi http://merjamkisalo-ropponen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261200-tavoitteena-lapsiystavallinen-suomi <p>Sosialidemokraattien talouspoliittinen linja korostaa yhteiskunnallisten investointien merkitystä. Kyse on siitä, että investoinnit hyvinvointiin, koulutukseen ja sivistykseen vahvistavat yhteiskunnan rakenteita ja taloudellista toimeliaisuutta. Se on perusedellytys korkealle työllisyydelle ja yhteiskunnan eheydelle. Ne ovat puolestaan välttämättömiä edellytyksiä julkisen talouden kestävyydelle: julkinen talous on vahva, kun työllisyys on korkea ja yhteiskunnallisten ongelmien korjaamisen kustannukset pysyvät alhaisina. Nykyiseltä hallitukselta puuttuu tällainen tulevaisuuteen katsova näkökulma.</p><p>&nbsp;</p><p>Monet nykyhallituksen säästöpäätökset ovat kohdistuneet lapsiin ja nuoriin. Hallitus on esimerkiksi kasvattanut päivähoidon ryhmäkokoja ja rajannut kokopäiväistä varhaiskasvatusoikeutta niin, ettei työttömien lapsilla ole samoja oikeuksia kuin työssäkäyvien. Myös lapsiperheköyhyys on kasvanut ja Suomessa on tällä hetkellä 110 000 köyhyydessä elävää lasta. Lapset kokevat köyhyyden monet ilmiöt niin koulussa, vapaa-ajalla kuin kotona. Lapsen elämässä köyhyys ei ole vain vähävaraisuutta - se on ulkopuolisuutta ja herkästi periytyvää huono-osaisuuden kierrettä. Köyhyyden kokemuksilla on vahingolliset vaikutukset lapsen tunne-elämän kehitykselle ennen kaikkea yhteenkuuluvuuden puutteen ja leimautumiseen pelon takia. Selvitysten mukaan köyhien perheiden lapsia esimerkiksi kiusataan enemmän kuin muita.</p><p>&nbsp;</p><p>Hallitus lupasi toimintansa alussa tehdä lapsivaikutusten arviointia, mutta kokonaisvaltainen lapsivaikutusten arviointi osana lakiesityksiä puuttuu edelleen. Se olisi ollut tarpeen, jotta olisi voitu estää lapsiperheiden arkeen kohdistuvien heikennysten kasautuminen. Nyt niin perheiden taloudellinen tilanne kuin palvelujen saatavuus ja tavoitettavuus ovat heikentyneet.</p><p>&nbsp;</p><p>Hallituksen päätöksistä huolimatta kunnissa voidaan kuitenkin tehdä monia lapsiystävällisiä tekoja, jos kuntapäättäjien asenne on oikea. UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -malli auttaa kuntia edistämään lasten oikeuksien toteutumista. Tällä hetkellä mallia toteuttaa jo 15 kuntaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Mallissa mukana olevat kunnat sitoutuvat kehittämistyöhön lapsen parhaaksi. Työ alkaa tilannekartoituksesta, jossa arvioidaan, miten hyvin lapsiystävällisyys toteutuu kunnassa. Kartoituksen tehtyään kunta valitsee, mitä osa-alueita se alkaa kehittää ja miten. Kehitystyön tuloksena kunnalla on mahdollisuus saada UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -tunnustus. Tunnustus ei kuitenkaan ole pääasia, vaan prosessi, jonka aikana katseet käännetään lasten oikeuksien toteutumiseen. Kaikkein tärkeintä on asenteiden muutos!</p><p>&nbsp;</p><p>Lapsiin ja nuoriin panostaminen on paras tulevaisuusinvestointimme!</p><p>&nbsp;</p><p>Merja Mäkisalo-Ropponen<br />kansanedustaja (sd)</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sosialidemokraattien talouspoliittinen linja korostaa yhteiskunnallisten investointien merkitystä. Kyse on siitä, että investoinnit hyvinvointiin, koulutukseen ja sivistykseen vahvistavat yhteiskunnan rakenteita ja taloudellista toimeliaisuutta. Se on perusedellytys korkealle työllisyydelle ja yhteiskunnan eheydelle. Ne ovat puolestaan välttämättömiä edellytyksiä julkisen talouden kestävyydelle: julkinen talous on vahva, kun työllisyys on korkea ja yhteiskunnallisten ongelmien korjaamisen kustannukset pysyvät alhaisina. Nykyiseltä hallitukselta puuttuu tällainen tulevaisuuteen katsova näkökulma.

 

Monet nykyhallituksen säästöpäätökset ovat kohdistuneet lapsiin ja nuoriin. Hallitus on esimerkiksi kasvattanut päivähoidon ryhmäkokoja ja rajannut kokopäiväistä varhaiskasvatusoikeutta niin, ettei työttömien lapsilla ole samoja oikeuksia kuin työssäkäyvien. Myös lapsiperheköyhyys on kasvanut ja Suomessa on tällä hetkellä 110 000 köyhyydessä elävää lasta. Lapset kokevat köyhyyden monet ilmiöt niin koulussa, vapaa-ajalla kuin kotona. Lapsen elämässä köyhyys ei ole vain vähävaraisuutta - se on ulkopuolisuutta ja herkästi periytyvää huono-osaisuuden kierrettä. Köyhyyden kokemuksilla on vahingolliset vaikutukset lapsen tunne-elämän kehitykselle ennen kaikkea yhteenkuuluvuuden puutteen ja leimautumiseen pelon takia. Selvitysten mukaan köyhien perheiden lapsia esimerkiksi kiusataan enemmän kuin muita.

 

Hallitus lupasi toimintansa alussa tehdä lapsivaikutusten arviointia, mutta kokonaisvaltainen lapsivaikutusten arviointi osana lakiesityksiä puuttuu edelleen. Se olisi ollut tarpeen, jotta olisi voitu estää lapsiperheiden arkeen kohdistuvien heikennysten kasautuminen. Nyt niin perheiden taloudellinen tilanne kuin palvelujen saatavuus ja tavoitettavuus ovat heikentyneet.

 

Hallituksen päätöksistä huolimatta kunnissa voidaan kuitenkin tehdä monia lapsiystävällisiä tekoja, jos kuntapäättäjien asenne on oikea. UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -malli auttaa kuntia edistämään lasten oikeuksien toteutumista. Tällä hetkellä mallia toteuttaa jo 15 kuntaa.

 

Mallissa mukana olevat kunnat sitoutuvat kehittämistyöhön lapsen parhaaksi. Työ alkaa tilannekartoituksesta, jossa arvioidaan, miten hyvin lapsiystävällisyys toteutuu kunnassa. Kartoituksen tehtyään kunta valitsee, mitä osa-alueita se alkaa kehittää ja miten. Kehitystyön tuloksena kunnalla on mahdollisuus saada UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -tunnustus. Tunnustus ei kuitenkaan ole pääasia, vaan prosessi, jonka aikana katseet käännetään lasten oikeuksien toteutumiseen. Kaikkein tärkeintä on asenteiden muutos!

 

Lapsiin ja nuoriin panostaminen on paras tulevaisuusinvestointimme!

 

Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)

]]>
0 http://merjamkisalo-ropponen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261200-tavoitteena-lapsiystavallinen-suomi#comments Lapset Nuoret Wed, 19 Sep 2018 10:23:52 +0000 Merja Mäkisalo-Ropponen http://merjamkisalo-ropponen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261200-tavoitteena-lapsiystavallinen-suomi
Nykypolitiikka on vanhanaikaista: nuorille ja ikäihmisille omat puolueensa! http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260690-nykypolitiikka-on-vanhanaikaista-nuorille-ja-ikaihmisille-omat-puolueensa <p>&nbsp;</p><p><strong>Ajatellaanpa &quot;out of the box&quot; - laatikon ulkopuolelta:</strong></p><p>Perustetaan nuorille oma nuorten puolue (16-29 vuotiaat) ja ikääntyneille oma puolue (yli 60 vuotiaat).</p><p>Kolmikymppiset aina kuuteenkymmeneen ikävuoteen saakka voisivat sitten tukea jompaa kumpaa &quot;ikäpuoluetta&quot; oman poliittisen suuntautumisensa ja oman etunsa vuoksi, omien lasten ja lastenlastensa etua ajatellen tai iäkkään vanhempansa etua ajatellen.</p><p>Lopulta nykypolitiikassa on entistä enemmän kyse nuorten kiivaasta kehittämisen politiikasta kontra ikääntyneiden jarruttavasta politiikasta (ks. alla Kimmo Tiilikaisen US-blogi).</p><p>Molemmat ikäpuolueet tulisi huomioida tasapuolisesti yhteiskunnassamme, jossa olemme menossa kiihtyvällä vauhdilla tekoälyn ja automatisaation megavaltakuntaa.</p><p><strong>Huomatkaa nuoret - teistäkin tulee joskus vanhoja</strong> <img alt="wink" height="23" src="http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/all/libraries/ckeditor/plugins/smiley/images/wink_smile.png" title="wink" width="23" />...</p><p><strong>... ja jos emme pidä kaikki varaamme, menetämme päätäntävallan lopulta kaikentietäville roboteille!&nbsp;</strong><img alt="wink" height="23" src="http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/all/libraries/ckeditor/plugins/smiley/images/wink_smile.png" title="wink" width="23" /></p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://kiljunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260652-ikasyrjintaa-pankkipalveluissa" title="http://kiljunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260652-ikasyrjintaa-pankkipalveluissa">http://kiljunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260652-ikasyrjintaa-pankkipalve...</a></p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10296898" title="https://yle.fi/uutiset/3-10296898">https://yle.fi/uutiset/3-10296898</a></p><p><a href="https://www.senioriliike.fi/?x229429=321157" title="https://www.senioriliike.fi/?x229429=321157">https://www.senioriliike.fi/?x229429=321157</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Ajatellaanpa "out of the box" - laatikon ulkopuolelta:

Perustetaan nuorille oma nuorten puolue (16-29 vuotiaat) ja ikääntyneille oma puolue (yli 60 vuotiaat).

Kolmikymppiset aina kuuteenkymmeneen ikävuoteen saakka voisivat sitten tukea jompaa kumpaa "ikäpuoluetta" oman poliittisen suuntautumisensa ja oman etunsa vuoksi, omien lasten ja lastenlastensa etua ajatellen tai iäkkään vanhempansa etua ajatellen.

Lopulta nykypolitiikassa on entistä enemmän kyse nuorten kiivaasta kehittämisen politiikasta kontra ikääntyneiden jarruttavasta politiikasta (ks. alla Kimmo Tiilikaisen US-blogi).

Molemmat ikäpuolueet tulisi huomioida tasapuolisesti yhteiskunnassamme, jossa olemme menossa kiihtyvällä vauhdilla tekoälyn ja automatisaation megavaltakuntaa.

Huomatkaa nuoret - teistäkin tulee joskus vanhoja wink...

... ja jos emme pidä kaikki varaamme, menetämme päätäntävallan lopulta kaikentietäville roboteille! wink

 

http://kiljunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260652-ikasyrjintaa-pankkipalveluissa

https://yle.fi/uutiset/3-10296898

https://www.senioriliike.fi/?x229429=321157

 

 

 

 

 

]]>
5 http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260690-nykypolitiikka-on-vanhanaikaista-nuorille-ja-ikaihmisille-omat-puolueensa#comments Ikäihmiset Nuoret Puoluepolitiikka Sun, 09 Sep 2018 09:21:49 +0000 Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260690-nykypolitiikka-on-vanhanaikaista-nuorille-ja-ikaihmisille-omat-puolueensa
Nuoria ei saa ajaa velkavankeuteen http://mialaiho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260637-nuoria-ei-saa-ajaa-velkavankeuteen <p>Elämme maailmassa, jossa osamaksuohjelmia ja velkarahoitusta tarjotaan joka puolelta. Omilleen muuttaneille nuorille tarjotaan jopa tekstiviestein kymmenien tuhansien eurojen lainoja. Ongelmiin ajautuneet nuoret maksavat lainojaan uusilla lainoilla ja velkakierre onkin jo valmis. Ei ole siis mikään ihme, että maksuhäiriömerkinnöissä tehdään uusia ennätyksiä vuosittain. Velkavuoren huipulla vaanivat kulutusluottoja tarjoavat pikavippifirmat. Meidän on ehkäistävä viimeistään nyt ylivelkaantumista ja parannettava jo velkaantuneiden asemaa.</p><p>Ensinnäkin tarkempi tieto kuluttajan maksukyvystä on tärkeä työkalu ylivelkaantumisen hillitsemisessä. Oikeusministeri Häkkäsen teettämässä selvityksessä ehdotetaan, että Suomeen tulisi perustaa keskitetty positiivisia luottotietoja koskeva luottorekisteri. Kyseessä on tietokanta, josta luotonantajat voisivat tarkistaa reaaliaikaisesti luotonhakijan lainamäärät ja tulotiedot. Näin luotonantaja saa tarkemman kokonaiskuvan lainanhakijan maksukyvystä verrattuna nykyjärjestelmään, jossa tarkistetaan ainoastaan mahdolliset maksuhäiriömerkinnät. Luotonantajilla olisi velvollisuus ilmoittaa myönnetyt luotot rekisteriin ja tarkistaa luotonhakijan tiedot rekisteristä ennen lainan myöntämistä. Tämä niin sanottu positiivinen luottorekisteri on jo käytössä lähes kaikissa EU-maissa.</p><p>Ylivelkaantumiseen liittyviä lainsäädännön muutostarpeita on arvioitava myös laajemmin. Pikavippien aggressiiviseen markkinointiin on saatava tiukennuksia, koska toisen hädällä rikastuminen on vähintäänkin epämoraalista, aiheuttaa ahdistusta ja lisää myös loppukädessä yhteiskunnan kustannuksia.</p><p>Kulutusluottojen korkosääntelyä tulee lisäksi laajentaa, mikä tarkoittaa sitä, että pikavippifirmat eivät saisi pyytää mahdottoman suuria korkoja. Eduskunta saa lokakuussa esityksen, jolla korkosääntelyä laajennettaisiin koskemaan myös yli 2&nbsp;000 euron luottoja. Aika usein on myös niin, että niillä ihmisillä, jotka ottavat pikavippejä, on raha jo muutenkin tiukassa ja he saavat sosiaaliturvan etuuksia. Voidaan siis jopa sanoa, että pikavippejä maksetaan Suomen sosiaaliturvalla! &nbsp;Pikkavippejä tarjoavat firmat käärivät voittoja sosiaaliturvamaksuista, joten lainsäätäjillä on suoranainen velvollisuus asettaa reunaehtoja toiminnalle.</p><p>Meillä jokaisella on viime kädessä vastuu omasta taloudestamme. Koulussa ja kotona opetetut taloustaidot ovat tärkeitä oppeja vastuulliseen talouteen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettemmekö voisi pelisääntöjä, jotka vähentäisivät ylivelkaantumisen riskejä. Näin mahdollisimman harva hetken mielijohde kääntyy huomisen ahdingoksi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Elämme maailmassa, jossa osamaksuohjelmia ja velkarahoitusta tarjotaan joka puolelta. Omilleen muuttaneille nuorille tarjotaan jopa tekstiviestein kymmenien tuhansien eurojen lainoja. Ongelmiin ajautuneet nuoret maksavat lainojaan uusilla lainoilla ja velkakierre onkin jo valmis. Ei ole siis mikään ihme, että maksuhäiriömerkinnöissä tehdään uusia ennätyksiä vuosittain. Velkavuoren huipulla vaanivat kulutusluottoja tarjoavat pikavippifirmat. Meidän on ehkäistävä viimeistään nyt ylivelkaantumista ja parannettava jo velkaantuneiden asemaa.

Ensinnäkin tarkempi tieto kuluttajan maksukyvystä on tärkeä työkalu ylivelkaantumisen hillitsemisessä. Oikeusministeri Häkkäsen teettämässä selvityksessä ehdotetaan, että Suomeen tulisi perustaa keskitetty positiivisia luottotietoja koskeva luottorekisteri. Kyseessä on tietokanta, josta luotonantajat voisivat tarkistaa reaaliaikaisesti luotonhakijan lainamäärät ja tulotiedot. Näin luotonantaja saa tarkemman kokonaiskuvan lainanhakijan maksukyvystä verrattuna nykyjärjestelmään, jossa tarkistetaan ainoastaan mahdolliset maksuhäiriömerkinnät. Luotonantajilla olisi velvollisuus ilmoittaa myönnetyt luotot rekisteriin ja tarkistaa luotonhakijan tiedot rekisteristä ennen lainan myöntämistä. Tämä niin sanottu positiivinen luottorekisteri on jo käytössä lähes kaikissa EU-maissa.

Ylivelkaantumiseen liittyviä lainsäädännön muutostarpeita on arvioitava myös laajemmin. Pikavippien aggressiiviseen markkinointiin on saatava tiukennuksia, koska toisen hädällä rikastuminen on vähintäänkin epämoraalista, aiheuttaa ahdistusta ja lisää myös loppukädessä yhteiskunnan kustannuksia.

Kulutusluottojen korkosääntelyä tulee lisäksi laajentaa, mikä tarkoittaa sitä, että pikavippifirmat eivät saisi pyytää mahdottoman suuria korkoja. Eduskunta saa lokakuussa esityksen, jolla korkosääntelyä laajennettaisiin koskemaan myös yli 2 000 euron luottoja. Aika usein on myös niin, että niillä ihmisillä, jotka ottavat pikavippejä, on raha jo muutenkin tiukassa ja he saavat sosiaaliturvan etuuksia. Voidaan siis jopa sanoa, että pikavippejä maksetaan Suomen sosiaaliturvalla!  Pikkavippejä tarjoavat firmat käärivät voittoja sosiaaliturvamaksuista, joten lainsäätäjillä on suoranainen velvollisuus asettaa reunaehtoja toiminnalle.

Meillä jokaisella on viime kädessä vastuu omasta taloudestamme. Koulussa ja kotona opetetut taloustaidot ovat tärkeitä oppeja vastuulliseen talouteen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettemmekö voisi pelisääntöjä, jotka vähentäisivät ylivelkaantumisen riskejä. Näin mahdollisimman harva hetken mielijohde kääntyy huomisen ahdingoksi.

]]>
14 http://mialaiho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260637-nuoria-ei-saa-ajaa-velkavankeuteen#comments Kotimaa LAINAT Luottorekisteri Nuoret Ylivelkaantuminen Sat, 08 Sep 2018 05:49:09 +0000 Mia Laiho http://mialaiho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260637-nuoria-ei-saa-ajaa-velkavankeuteen
Mitä saa miljardilla eurolla? http://mervieskelinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260364-mita-saa-miljardilla <p>Miljardilla eurolla saa vuodessa&nbsp; noin 35 000 maahantulijoille täysihoidon.</p><p>&nbsp;</p><p>Miljardilla eurolla voi saada myös kuusi lasten sairaalaan.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Miljardilla eurolla voi saada jokaiselle yksinäisyydestä ja syrjäytymisestä kärsivälle nuorelle&nbsp;(joka 5. kärsii )&nbsp; todellista apua. Sitä voidaan myös ennaltaehkäistä taloudellisen tuen mahdollistaessa erilaisia tukimuotoja.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Miljardilla eurolla voi saada kaikille kotihoidon piirissä oleville asiakkaille joka kuukausi kotihoidon palveluita 1140 eurolla.</p><p>Kotihoidossa on 77 prosenttia yli 75-vuotiaita.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Mitä muuta miljarilla eurolla voi saada?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Miljardilla eurolla saa vuodessa  noin 35 000 maahantulijoille täysihoidon.

 

Miljardilla eurolla voi saada myös kuusi lasten sairaalaan. 

 

Miljardilla eurolla voi saada jokaiselle yksinäisyydestä ja syrjäytymisestä kärsivälle nuorelle (joka 5. kärsii )  todellista apua. Sitä voidaan myös ennaltaehkäistä taloudellisen tuen mahdollistaessa erilaisia tukimuotoja. 

 

Miljardilla eurolla voi saada kaikille kotihoidon piirissä oleville asiakkaille joka kuukausi kotihoidon palveluita 1140 eurolla.

Kotihoidossa on 77 prosenttia yli 75-vuotiaita.

 

 

 

Mitä muuta miljarilla eurolla voi saada?

]]>
21 http://mervieskelinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260364-mita-saa-miljardilla#comments Nuoret Vanhukset Sun, 02 Sep 2018 12:01:38 +0000 Mervi Eskelinen http://mervieskelinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260364-mita-saa-miljardilla
Sotkuista huolimatta Kaljakellunta on hieno, yhteisöllinen tapahtua http://enkeliporsas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259048-sotkuista-huolimatta-kaljakellunta-on-hieno-yhteisollinen-tapahtua <p>Vantaan Sanomien 31.7. mielipidekirjoituksessa nimimerkki &ldquo;Siivotkaa jälkenne&rdquo; kirjoitti, että &ldquo;Kaljakellunnasta jäi taas kohtuuton sotku &ndash; &quot;Miksi päättäjät eivät saa mitään aikaiseksi?&quot;</p><p>Kirjoittaja on oikeassa. Kesätempausten sotkut on siivottava. Päättäjien on saatava jotain aikaiseksi.</p><p>Osallistuin mielenkiinnosta vasta nyt ensimmäistä kertaa Kaljakelluntaan, tosin ilman kaljaa. Valtaosa kelluvista nuorista oli aivan tavallisia tervehenkisiä nuoria. Örveltäjiä oli vähän. Tunnelma oli hyvin yhteisöllinen ja elämäniloinen.&nbsp;</p><p>Tällä kertaa kellunta oli Helsingin puolella, lähtöpaikka oli Vantaan ja Helsingin rajalla. Oli aivan mahtavaa upeassa kesäsäässä lipua hiljalleen alas kohti Pikkukoskea pitkin kaunista Vantaanjokea.</p><p>Kellumaan tultiin varta vasten aina Australiasta asti, &ldquo;This is absolutely fantastic&rdquo;. Kaljakellunasta tehdyt You Tube -videot ovat tehneet tehtävänsä, sillä huomasin monta englannin- tai saksankielistä kumivenekuntaa. Muutamaa muutakin vierasta kieltä kuulin puhuttavan.</p><p>Suomessa on kaiken maailman pieniä kesäfestareita akankantoineen ja suojalkapalloineen. Miksei Vantaa ota vastuuta Kaljakellunnasta ja brändää sitä? Silloin kellunta voisi alkaa Heurekan luota ja päättyä Kirkonkylään.</p><p>Ainakin Vantaan kaupungin visio on hieno, &ldquo;Rohkea ja rento Vantaa on edelläkävijä ja vastuullinen kasvun keskus&rdquo;. Maailmalla ei Kaljakelluntaa vastaavia tapahtumia ole, jollei nyt Amsterdamin kanavissa pidettävää &ldquo;Canal Paradea&rdquo; oteta lukuun.&nbsp;</p><p>Luonteeltaan Kaljakellunta muistuttaa hyvin paljon vappua tai uutta vuotta. On aivan turha luulla, että osallistujat pystyisivät itse keräämään kaikki roskat pois. Kaupungin on organisoitava roskien keruu. Varsinkin kellunnan päätepisteen roskapisteiden on oltava tehokkaita.</p><p>Olisi komeaa, jos joen varrelle ripoteltaisiin bajamajoja, jottei ihmisten tarvitsisi rantapöpeliköissä kyykistellä. Rannalle voitaisiin laittaa tilapäisiä laitureita, joissa myytäisiin ruokaa ja virvokkeita. Kirkonkylän lähettyville voitaisiin rakentaa festarialue bändilavoineen, jossa nuoriso voisi lopettaa komean kelluntapäivän.</p><p>Kovan vastatuulen takia rantauduimme Pukinmäen laiturille. Paikalla oli pullojen keräilijöitä. Kumiveneitä ei kannata puhkoa. Oma ehjä uima-altaamme pumppuineen kelpasi kyllä rannalla olevalle lapsiperheelle, pakettiauton perään menivät.</p><p><a href="http://kaiarilundell.blogspot.com/2018/08/kaljakellunta-on-hieno-yhteisollinen.html" title="http://kaiarilundell.blogspot.com/2018/08/kaljakellunta-on-hieno-yhteisollinen.html">http://kaiarilundell.blogspot.com/2018/08/kaljakellunta-on-hieno-yhteiso...</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vantaan Sanomien 31.7. mielipidekirjoituksessa nimimerkki “Siivotkaa jälkenne” kirjoitti, että “Kaljakellunnasta jäi taas kohtuuton sotku – "Miksi päättäjät eivät saa mitään aikaiseksi?"

Kirjoittaja on oikeassa. Kesätempausten sotkut on siivottava. Päättäjien on saatava jotain aikaiseksi.

Osallistuin mielenkiinnosta vasta nyt ensimmäistä kertaa Kaljakelluntaan, tosin ilman kaljaa. Valtaosa kelluvista nuorista oli aivan tavallisia tervehenkisiä nuoria. Örveltäjiä oli vähän. Tunnelma oli hyvin yhteisöllinen ja elämäniloinen. 

Tällä kertaa kellunta oli Helsingin puolella, lähtöpaikka oli Vantaan ja Helsingin rajalla. Oli aivan mahtavaa upeassa kesäsäässä lipua hiljalleen alas kohti Pikkukoskea pitkin kaunista Vantaanjokea.

Kellumaan tultiin varta vasten aina Australiasta asti, “This is absolutely fantastic”. Kaljakellunasta tehdyt You Tube -videot ovat tehneet tehtävänsä, sillä huomasin monta englannin- tai saksankielistä kumivenekuntaa. Muutamaa muutakin vierasta kieltä kuulin puhuttavan.

Suomessa on kaiken maailman pieniä kesäfestareita akankantoineen ja suojalkapalloineen. Miksei Vantaa ota vastuuta Kaljakellunnasta ja brändää sitä? Silloin kellunta voisi alkaa Heurekan luota ja päättyä Kirkonkylään.

Ainakin Vantaan kaupungin visio on hieno, “Rohkea ja rento Vantaa on edelläkävijä ja vastuullinen kasvun keskus”. Maailmalla ei Kaljakelluntaa vastaavia tapahtumia ole, jollei nyt Amsterdamin kanavissa pidettävää “Canal Paradea” oteta lukuun. 

Luonteeltaan Kaljakellunta muistuttaa hyvin paljon vappua tai uutta vuotta. On aivan turha luulla, että osallistujat pystyisivät itse keräämään kaikki roskat pois. Kaupungin on organisoitava roskien keruu. Varsinkin kellunnan päätepisteen roskapisteiden on oltava tehokkaita.

Olisi komeaa, jos joen varrelle ripoteltaisiin bajamajoja, jottei ihmisten tarvitsisi rantapöpeliköissä kyykistellä. Rannalle voitaisiin laittaa tilapäisiä laitureita, joissa myytäisiin ruokaa ja virvokkeita. Kirkonkylän lähettyville voitaisiin rakentaa festarialue bändilavoineen, jossa nuoriso voisi lopettaa komean kelluntapäivän.

Kovan vastatuulen takia rantauduimme Pukinmäen laiturille. Paikalla oli pullojen keräilijöitä. Kumiveneitä ei kannata puhkoa. Oma ehjä uima-altaamme pumppuineen kelpasi kyllä rannalla olevalle lapsiperheelle, pakettiauton perään menivät.

http://kaiarilundell.blogspot.com/2018/08/kaljakellunta-on-hieno-yhteisollinen.html

]]>
8 http://enkeliporsas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259048-sotkuista-huolimatta-kaljakellunta-on-hieno-yhteisollinen-tapahtua#comments Kaljakellunta Nuoret Tapahtumat Vantaa Sat, 04 Aug 2018 07:21:34 +0000 Kai-Ari Lundell http://enkeliporsas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259048-sotkuista-huolimatta-kaljakellunta-on-hieno-yhteisollinen-tapahtua
"Euroopan solidaarisuusjoukot: pilottihankkeesta toteutukseen". Mitä tarkoittaa? http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258167-euroopan-solidaarisuusjoukot-pilottihankkeesta-toteutukseen-mita-tarkoittaa <p><strong>&quot;EU-suurlähettiläät vahvistivat 27. kesäkuuta neuvoston puheenjohtajamaan Bulgarian ja Euroopan parlamentin edustajien aikaansaaman yhteisymmärryksen Euroopan solidaarisuusjoukkojen oikeudellisesta kehyksestä ja asiaa koskevasta budjetista vuosiksi 2018&ndash;2020. </strong></p><p>Euroopan solidaarisuusjoukot perustettiin helpottamaan 18&ndash;30-vuotiaiden nuorten osallistumista erilaisiin solidaarisuustoimiin eri aloilla (ympäristö, kulttuuri, sosiaalipalvelut sekä pakolaisten, lasten tai ikääntyneiden auttaminen) eurooppalaisten arvojen käytännön ilmentymänä.</p><p>Euroopan solidaarisuusjoukkojen tavoitteena on edistää yhteiskunnallisten tarpeiden täyttämistä tehostaen samalla nuorten omakohtaista, koulutuksellista, sosiaalista, kansalais- ja ammatillista kehitystä. Tämänpäiväisen sopimuksen ansiosta voidaan siirtyä solidaarisuusjoukkojen täytäntöönpanon toiseen vaiheeseen. Sen tavoitteen mukaisesti ensimmäiset 100 000 eurooppalaista voivat osallistua solidaarisuusjoukkojen toimiin vuoteen 2020 mennessä.</p><p>- <em>Jo muutamassa kuukaudessa solidaarisuusjoukot ovat osoittautuneet tarpeellisiksi: nuoret aikuiset ovat päättäneet käyttää aikaansa muiden auttamiseen, tietäen hyötyvänsä tulevaisuudessa tästä rikastavasta kokemuksesta omakohtaisesti ja ammatillisesti. Viesti on selvä: eurooppalainen solidaarisuus ei ole vain motto vaan täyttä totta. Sen parhaat puolet pääsevät esiin nyt, kun suunnitelmalle on sovittu selvät säännöt ja riittävä rahoitus.</em> (Krasen Kralev, Bulgarian nuoriso- ja urheiluministeri ja neuvoston puheenjohtaja)</p><p><strong>(jatkuu alla olevassa linkissä)</strong></p><p><a href="http://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2018/06/27/european-solidarity-corps-from-pilot-project-to-reality/" title="http://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2018/06/27/european-solidarity-corps-from-pilot-project-to-reality/">http://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2018/06/27/europe...</a></p><p>&nbsp;</p><p><img alt="surprise" height="23" src="http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/all/libraries/ckeditor/plugins/smiley/images/omg_smile.png" title="surprise" width="23" /> <strong>Mitähän tämä edellä kerrottu Suomessa tarkoittaa ihan käytännön tasolla? Osaako kukaan arvata? </strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> "EU-suurlähettiläät vahvistivat 27. kesäkuuta neuvoston puheenjohtajamaan Bulgarian ja Euroopan parlamentin edustajien aikaansaaman yhteisymmärryksen Euroopan solidaarisuusjoukkojen oikeudellisesta kehyksestä ja asiaa koskevasta budjetista vuosiksi 2018–2020.

Euroopan solidaarisuusjoukot perustettiin helpottamaan 18–30-vuotiaiden nuorten osallistumista erilaisiin solidaarisuustoimiin eri aloilla (ympäristö, kulttuuri, sosiaalipalvelut sekä pakolaisten, lasten tai ikääntyneiden auttaminen) eurooppalaisten arvojen käytännön ilmentymänä.

Euroopan solidaarisuusjoukkojen tavoitteena on edistää yhteiskunnallisten tarpeiden täyttämistä tehostaen samalla nuorten omakohtaista, koulutuksellista, sosiaalista, kansalais- ja ammatillista kehitystä. Tämänpäiväisen sopimuksen ansiosta voidaan siirtyä solidaarisuusjoukkojen täytäntöönpanon toiseen vaiheeseen. Sen tavoitteen mukaisesti ensimmäiset 100 000 eurooppalaista voivat osallistua solidaarisuusjoukkojen toimiin vuoteen 2020 mennessä.

- Jo muutamassa kuukaudessa solidaarisuusjoukot ovat osoittautuneet tarpeellisiksi: nuoret aikuiset ovat päättäneet käyttää aikaansa muiden auttamiseen, tietäen hyötyvänsä tulevaisuudessa tästä rikastavasta kokemuksesta omakohtaisesti ja ammatillisesti. Viesti on selvä: eurooppalainen solidaarisuus ei ole vain motto vaan täyttä totta. Sen parhaat puolet pääsevät esiin nyt, kun suunnitelmalle on sovittu selvät säännöt ja riittävä rahoitus. (Krasen Kralev, Bulgarian nuoriso- ja urheiluministeri ja neuvoston puheenjohtaja)

(jatkuu alla olevassa linkissä)

http://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2018/06/27/european-solidarity-corps-from-pilot-project-to-reality/

 

surprise Mitähän tämä edellä kerrottu Suomessa tarkoittaa ihan käytännön tasolla? Osaako kukaan arvata?

]]>
3 http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258167-euroopan-solidaarisuusjoukot-pilottihankkeesta-toteutukseen-mita-tarkoittaa#comments EU Nuoret Solidaarisuus Fri, 13 Jul 2018 09:56:08 +0000 Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258167-euroopan-solidaarisuusjoukot-pilottihankkeesta-toteutukseen-mita-tarkoittaa
Nuorten aktiivisuus on tervetullutta http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258060-nuorten-aktiivisuus-on-tervetullutta <p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10296898">Nuoret uhkaavat perustaa oman puolueen, jos &quot;ei ala näyttää paremmalta&quot;</a>&nbsp;(Yle 10.7.2018):</p><p><em>&quot;Jos nuorten puolue todella perustettaisiin, niin tässä tapahtumassa käy ilmi mitä asioita puolueena nostaisimme keskusteluun.&quot;</em></p><p>Vaikka en itse enää kovin nuori ole, näkisin että yhteiskunnassamme on kaksi erittäin merkittävää epäkohtaa:</p><p>1) Eläkejärjestelmämme on massiivinen tulonsiirto nuorilta vanhoille</p><p>2) Opiskelijat ovat ainoa ihmisryhmä Suomessa, jonka sosiaaliturva on lainapohjainen</p><p>Mutta innolla odotan mitä muuta nuoret saavat mahdolliseen julistukseensa Porissa 19.7 kirjattua, ja lupaan esittää omia ratkaisuehdotuksiani mahdollisiin ongelmiin.</p><p>Olisin myös valmis lisäämään nuorten vaikutusmahdollisuuksia politiikassa - käytännössä tämä tapahtuisi niin, että 18 vuotta täyttäneet saisivat vaaleissa 50 ääntä, ja tästä eteenpäin jokainen ikävuosi vähentäisi ääniä yhdellä, kunnes lopulta jäljellä olisi vain yksi ääni.</p><p>&nbsp;</p><p>Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin varapuheenjohtaja ja varavaltuutettu, joka kannustaa nuoria perustamaan oman puolueen.</p><p>&nbsp;</p><p>PS.</p><p>Ylläoleviin kahteen ongelmaan ratkaisu on jo olemassa:</p><p><a href="http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/214000-oikeudenmukainen-ratkaisu-elakekriisiin-rahastot-sileaksi">Oikeudenmukainen ratkaisu eläkekriisiin - rahastot sileäksi</a>&nbsp;(AA 21.3.2016)</p><p><a href="http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240874-perustulomallini-paatavoitteet-martti-hetemaelle">Aholan perustulomalli</a>&nbsp;(AA 03.08.2017)</p> Nuoret uhkaavat perustaa oman puolueen, jos "ei ala näyttää paremmalta" (Yle 10.7.2018):

"Jos nuorten puolue todella perustettaisiin, niin tässä tapahtumassa käy ilmi mitä asioita puolueena nostaisimme keskusteluun."

Vaikka en itse enää kovin nuori ole, näkisin että yhteiskunnassamme on kaksi erittäin merkittävää epäkohtaa:

1) Eläkejärjestelmämme on massiivinen tulonsiirto nuorilta vanhoille

2) Opiskelijat ovat ainoa ihmisryhmä Suomessa, jonka sosiaaliturva on lainapohjainen

Mutta innolla odotan mitä muuta nuoret saavat mahdolliseen julistukseensa Porissa 19.7 kirjattua, ja lupaan esittää omia ratkaisuehdotuksiani mahdollisiin ongelmiin.

Olisin myös valmis lisäämään nuorten vaikutusmahdollisuuksia politiikassa - käytännössä tämä tapahtuisi niin, että 18 vuotta täyttäneet saisivat vaaleissa 50 ääntä, ja tästä eteenpäin jokainen ikävuosi vähentäisi ääniä yhdellä, kunnes lopulta jäljellä olisi vain yksi ääni.

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin varapuheenjohtaja ja varavaltuutettu, joka kannustaa nuoria perustamaan oman puolueen.

 

PS.

Ylläoleviin kahteen ongelmaan ratkaisu on jo olemassa:

Oikeudenmukainen ratkaisu eläkekriisiin - rahastot sileäksi (AA 21.3.2016)

Aholan perustulomalli (AA 03.08.2017)

]]>
51 http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258060-nuorten-aktiivisuus-on-tervetullutta#comments Kotimaa Demokratia Nuoret Politiikka Tue, 10 Jul 2018 15:08:56 +0000 Amos Ahola http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258060-nuorten-aktiivisuus-on-tervetullutta
Lisää määräaikaisia työsuhteita nuorille ja... http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257257-lisaa-maaraaikaisia-tyosuhteita-nuorille-ja ... pitkäaikaistyöttömille. On esitetty, että lainsäädäntöä muutettaisiin siten, että alle 30-vuotiaita voitaisiin palkata määräaikaisiin työsuhteisiin ilman hyväksyttäviä perusteita. <br /><br /> Ongelmaksi voi kuitenkin tulla se, että käytännössä menettely olisi perustuslain vastaista, ja myös joidenkin Suomen ratifioiminen kansainvälisten sopimusten vastaista. <br /><br /> Ongelma voitaisiin ehkä poistaa jos samoja ehtoja sovellettaisiin myös joihinkin muihin ryhmiin, kuten muun muassa pitkäaikaistyöttömiin.<div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>
Ongelmaksi voi kuitenkin tulla se, että käytännössä menettely olisi perustuslain vastaista, ja myös joidenkin Suomen ratifioiminen kansainvälisten sopimusten vastaista.

Ongelma voitaisiin ehkä poistaa jos samoja ehtoja sovellettaisiin myös joihinkin muihin ryhmiin, kuten muun muassa pitkäaikaistyöttömiin. ]]>
2 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257257-lisaa-maaraaikaisia-tyosuhteita-nuorille-ja#comments Nuoret Työttömät Työttömyys Thu, 21 Jun 2018 17:46:16 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257257-lisaa-maaraaikaisia-tyosuhteita-nuorille-ja
Nuori, sinun ei tarvitse olla huippusuorittaja, etsi rauhassa oma polkusi http://ozanyanar.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256022-nuori-sinun-ei-tarvitse-olla-huippusuorittaja-etsi-rauhassa-oma-polkusi <p>Geelitukkainen lukiolais-Ozan oli koviskuoren alla pelokas ja hämmentynyt tyyppi. Sain ylioppilaslakin rimaa hipoen. Minulla on kaksi A:ta ylioppilastodistuksessani. Välivuodet vietin tiskaamalla, tarjoilemalla ja myymällä kännyköitä. Halusin tehdä jotain, mutta minulla ei ollut hajuakaan siitä, mitä tai miten.</p><p>Ajattelin vuosia, etten ole niin onnistunut niin hyvin kuin olisi pitänyt. Ystäväni pääsivät opiskelemaan ja etenivät elämässään, kun minun elämäni laahasi. On oikeastaan monen sattuman ja ihmeen summaa, että olen tässä nyt.</p><p>Sitä Ozania olen miettynyt paljon tällä viikolla, kun sosiaalinen media, lehdet ja televisio täyttyvät huippusuorituksista ja monen laudaturin ylioppilaista. Ne ovat tosi hienoja saavutuksia, joista on syytä olla ylpeä. Haluan kuitenkin muistuttaa, että kaikki nuoret ovat aivan yhtä arvokkaita ja tärkeitä.</p><p>Jollekin pelkkä todistuksen saaminen voi olla todella suuri saavutus. Kotona voi olla vaikeaa, elämä voi olla hukassa, oppimisen kanssa voi olla vaikeuksia ja vaikka mitä. Meidän päättäjien tehtävä on rakentaa yhteiskuntaa, jossa ihminen saa monta mahdollisuutta ja jossa ketään ei jätetä.</p><p>Haluan sanoa teille koulun päättäville ja muillekin nuorille, että kaikki on hyvin, vaikka siltä ei tuntuisi. Elämässä ei tarvitse olla superihminen tai suorittaja. Elämässä asiat eivät mene aina täydellisesti. Välillä on todella vaikeaa. Monelle saattaa tulla sellainen fiilis, ettei kuulu joukkoon ja ettei oma tulevaisuus ole varma. Moni asia ei ole itsestä kiinni.</p><p>On tärkeää myös olla itselleen armollinen ja kohdella itseään hellästi. Oman itsen ja tien löytämisessä menee aikaa. Ja me kaikki etsimme omilla tavoillamme. Ei ole parempaa tai huonompaa reittiä. Älkää vilkuilko sivuille, mitä muut tekevät. Ainoa päämäärä on, että te olette onnellisia. Teillä jokaisella on paljon annettavaa.</p><p>Nyt on kesä ja toivon, että nautitte siitä täysin rinnoin. Tuhannesti onnea jo nyt!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Geelitukkainen lukiolais-Ozan oli koviskuoren alla pelokas ja hämmentynyt tyyppi. Sain ylioppilaslakin rimaa hipoen. Minulla on kaksi A:ta ylioppilastodistuksessani. Välivuodet vietin tiskaamalla, tarjoilemalla ja myymällä kännyköitä. Halusin tehdä jotain, mutta minulla ei ollut hajuakaan siitä, mitä tai miten.

Ajattelin vuosia, etten ole niin onnistunut niin hyvin kuin olisi pitänyt. Ystäväni pääsivät opiskelemaan ja etenivät elämässään, kun minun elämäni laahasi. On oikeastaan monen sattuman ja ihmeen summaa, että olen tässä nyt.

Sitä Ozania olen miettynyt paljon tällä viikolla, kun sosiaalinen media, lehdet ja televisio täyttyvät huippusuorituksista ja monen laudaturin ylioppilaista. Ne ovat tosi hienoja saavutuksia, joista on syytä olla ylpeä. Haluan kuitenkin muistuttaa, että kaikki nuoret ovat aivan yhtä arvokkaita ja tärkeitä.

Jollekin pelkkä todistuksen saaminen voi olla todella suuri saavutus. Kotona voi olla vaikeaa, elämä voi olla hukassa, oppimisen kanssa voi olla vaikeuksia ja vaikka mitä. Meidän päättäjien tehtävä on rakentaa yhteiskuntaa, jossa ihminen saa monta mahdollisuutta ja jossa ketään ei jätetä.

Haluan sanoa teille koulun päättäville ja muillekin nuorille, että kaikki on hyvin, vaikka siltä ei tuntuisi. Elämässä ei tarvitse olla superihminen tai suorittaja. Elämässä asiat eivät mene aina täydellisesti. Välillä on todella vaikeaa. Monelle saattaa tulla sellainen fiilis, ettei kuulu joukkoon ja ettei oma tulevaisuus ole varma. Moni asia ei ole itsestä kiinni.

On tärkeää myös olla itselleen armollinen ja kohdella itseään hellästi. Oman itsen ja tien löytämisessä menee aikaa. Ja me kaikki etsimme omilla tavoillamme. Ei ole parempaa tai huonompaa reittiä. Älkää vilkuilko sivuille, mitä muut tekevät. Ainoa päämäärä on, että te olette onnellisia. Teillä jokaisella on paljon annettavaa.

Nyt on kesä ja toivon, että nautitte siitä täysin rinnoin. Tuhannesti onnea jo nyt!

]]>
8 http://ozanyanar.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256022-nuori-sinun-ei-tarvitse-olla-huippusuorittaja-etsi-rauhassa-oma-polkusi#comments Koulutus Nuoret Ylioppilaskirjoitukset Tue, 29 May 2018 07:55:17 +0000 Ozan Yanar http://ozanyanar.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256022-nuori-sinun-ei-tarvitse-olla-huippusuorittaja-etsi-rauhassa-oma-polkusi
Katso ympärillesi. Kerro nuorista se hyvä, mitä näet http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255894-katso-ymparillesi-kerro-nuorista-se-hyva-mita-naet <p>Kävelin kotiin ruokakassin kanssa puiston läpi.&nbsp;</p><p>Puiston roskakoria oli tutkimassa hiukan nurkkavieru vanha rouva kävelykepin kanssa.</p><p>Yksi nuorimies käveli rouvan luokse ja tyhjensi taskunsa, euron ja kahden euron kolikot kiiltelivät auringonvalossa.</p><p>Nuorimies ojensi kolikot rouvalle, jonka ilme olisi ollut ikuistamisen arvoinen.</p><p>Niin leveä hymy, että silmätkin hymyilivät.</p><p>Nuorimies ei kävellyt pois, vaan kysyi myös vointia, ja jäi juttelemaan.</p><p>Sydämellinen kohtaaminen.</p><p>Pidetään nuorista huolta, nuoret pitävät meistä huolta, kun meillä on vaikeata, vanhenemme ja sairastumme.&nbsp;</p><p>Nuoret näkevät toisen ihmisenä.</p><p><img alt="heart" height="23" src="http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/all/libraries/ckeditor/plugins/smiley/images/heart.png" title="heart" width="23" /></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kävelin kotiin ruokakassin kanssa puiston läpi. 

Puiston roskakoria oli tutkimassa hiukan nurkkavieru vanha rouva kävelykepin kanssa.

Yksi nuorimies käveli rouvan luokse ja tyhjensi taskunsa, euron ja kahden euron kolikot kiiltelivät auringonvalossa.

Nuorimies ojensi kolikot rouvalle, jonka ilme olisi ollut ikuistamisen arvoinen.

Niin leveä hymy, että silmätkin hymyilivät.

Nuorimies ei kävellyt pois, vaan kysyi myös vointia, ja jäi juttelemaan.

Sydämellinen kohtaaminen.

Pidetään nuorista huolta, nuoret pitävät meistä huolta, kun meillä on vaikeata, vanhenemme ja sairastumme. 

Nuoret näkevät toisen ihmisenä.

heart

]]>
2 http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255894-katso-ymparillesi-kerro-nuorista-se-hyva-mita-naet#comments Nuoret Sun, 27 May 2018 03:02:00 +0000 Pertti Lindeman http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255894-katso-ymparillesi-kerro-nuorista-se-hyva-mita-naet
Ei ole oikotietä osaajaksi http://ullakaukola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254856-ei-ole-oikotieta-osaajaksi <p><a href="https://www.teknologiateollisuus.fi/fi/ajankohtaista/uutiset/tuore-selvitys-teknologiateollisuus-tarvitsee-alalle-yli-53-000-uutta-osaajaa">Teknologiateollisuuden tutkimuksen mukaan </a>alalle tarvitaan yli 53&nbsp;000 uutta osaajaa vuoteen 2021 mennessä. Tarpeesta 40 % on ammatillisen tutkinnon suorittaneita. Ammatillinen koulutus tarvitsee kuitenkin lisäpanostuksia, sillä koulutuksen vetovoima on hiipunut ja <a href="http://www.oph.fi/julkaisut/2018/ammatillisen_koulutuksen_lapaisyn_maarallisen_seurannan_selvitys_lukuvuodelta_2016-2017">opetushallituksen tuoreen tutkimuksen mukaan </a>yhä useammat nuoret keskeyttävät opintonsa, joissakin oppilaitoksissa jopa 20 %.</p><p><a href="http://www.mesaatio.fi/ajankohtaista/uutiset/suomessa-on-65-941-syrjaytynytta-nuorta/">Me-Säätiön mukaan </a>Suomessa on yli 66&nbsp;000 alle 30-vuotiasta nuorta yhteiskunnan ulkopuolella. Koulutuksen keskeyttäminen ja siitä aiheutuva puutteellinen koulutustaso on yksi suurimmista syistä syrjäytymiseen.</p><p>Koulutuksesta on leikattu vuoden 2011 jälkeen 1,5 miljardia, josta ammatillisen koulutuksen osuus on noin 300 miljoonaa. Ammattioppilaitoksissa lähiopetus on vähentynyt radikaalisti ja yli 2 000 opettajaa on irtisanottu. Joka viides opiskelija tarvitsee erityisopetusta selviytyäkseen opinnoistaan.</p><p>Teknologiayritysten huoli ammatillisesta koulutuksesta valmistuvien osaamisesta on aiheellinen. Tarvitaan aikaa, rahaa ja opetusta, jotta nuoresta kehittyy osaaja &ndash; oikotietä osaamiseen ei ole.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Teknologiateollisuuden tutkimuksen mukaan alalle tarvitaan yli 53 000 uutta osaajaa vuoteen 2021 mennessä. Tarpeesta 40 % on ammatillisen tutkinnon suorittaneita. Ammatillinen koulutus tarvitsee kuitenkin lisäpanostuksia, sillä koulutuksen vetovoima on hiipunut ja opetushallituksen tuoreen tutkimuksen mukaan yhä useammat nuoret keskeyttävät opintonsa, joissakin oppilaitoksissa jopa 20 %.

Me-Säätiön mukaan Suomessa on yli 66 000 alle 30-vuotiasta nuorta yhteiskunnan ulkopuolella. Koulutuksen keskeyttäminen ja siitä aiheutuva puutteellinen koulutustaso on yksi suurimmista syistä syrjäytymiseen.

Koulutuksesta on leikattu vuoden 2011 jälkeen 1,5 miljardia, josta ammatillisen koulutuksen osuus on noin 300 miljoonaa. Ammattioppilaitoksissa lähiopetus on vähentynyt radikaalisti ja yli 2 000 opettajaa on irtisanottu. Joka viides opiskelija tarvitsee erityisopetusta selviytyäkseen opinnoistaan.

Teknologiayritysten huoli ammatillisesta koulutuksesta valmistuvien osaamisesta on aiheellinen. Tarvitaan aikaa, rahaa ja opetusta, jotta nuoresta kehittyy osaaja – oikotietä osaamiseen ei ole.

 

 

]]>
0 http://ullakaukola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254856-ei-ole-oikotieta-osaajaksi#comments Ammatillinen koulutus Nuoret Opetus Syrjäytyminen Työllisuus Fri, 04 May 2018 16:53:16 +0000 Ulla Kaukola http://ullakaukola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254856-ei-ole-oikotieta-osaajaksi
Työehtojen keventäminen auttaa nuoria työllistymään http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254469-tyoehtojen-keventaminen-auttaa-nuoria-tyollistymaan <p><object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/c3maSKVDkFc?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/c3maSKVDkFc?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><p>Työmarkkinareformissa epäonnistunut Juha Sipilän johtama hallitus otti vihdoin härkää sarvista ja päätti aloittaa työmarkkinasääntelyn keventämisen lapsen askelin. Uudistuksen myötä henkilöperusteista irtisanomista helpotetaan alle 20:n hengen yrityksissä ja alle 30-vuotiaiden, yli kolme kuukautta työttömänä olleiden, kohdalla vaatimus työsopimuksen määräaikaisuuden perusteelle puretaan. Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että yrittäjien riski virherekrytointiin pienenee ja samalla kannustin palkata pitkäaikaistyöttömyyteen ajautumassa oleva alle kolmekymppinen nousee rutkasti.</p><p>Silti, nuorista ja pitkäaikaistyöttömistä vaalipuheissaan huolissaan olleiden vasemmistopuolueiden, ja teollistumisen ajan poteroissaan lymyilevän AY-liikkeen vastaisku oli ällistyttävä.</p><p>Vihreät ovat vuosia vaatineet nuorten tukemista velkaelvyttämällä julkista sektoria, mutta nyt Vihreistä kuultiin vaikerrusta talouskurimuksen maksattamisesta nuorilla, sekä tietysti jankutettiin jo kyllästymiseen asti kuultua mantraa &ldquo;hallituksen epäinhimillisestä politiikasta&rdquo;. Vasemmistoliitosta maalailtiin uhkakuvia kymmenien vuosien määräaikaisuusketjutuksista sekä oltiin huolissaan siitä, kuinka nyt työnantajat potkivat kaikki työntekijänsä tuosta noin vain pihalle, aivan niin kuin kapitalisti pystyisi riistämään proletariaattia teettämättä sillä työtä.</p><p>Demareiden Antti &ldquo;#suklaatayrittäjille&rdquo; Rinne taas tiesi kertoa, että yrittäjänä, ja satojen ihmisten työllistäjänä, miljoonaomaisuuden takonut pääministeri Sipilä ei muka ymmärrä työelämästä yhtään mitään. Ilmeisesti herrahississä elämänsä suhannut AY-politrukki sitten ymmärtää? Sellaisesta puheenollen, AY-liikkeen edustajat alentuivat retoriikassaan jo erään videoblogeja tekevän harrastelijapoliitikon tasolle, sellaisia ei uskalla edes ääneen lukea.</p><p>Mielestäni on todella huolestuttavaa, että suomalaisen puolue- ja työmarkkinapolitiikan kirkkaimmat sekä vaikutusvaltaisimmat nimet eivät kykene edes alkeellisten loogisten päättelyketjujen rakentamiseen.</p><p>Voin yrittäjäperheestä tulevana laskutaitoisena ihmisenä kertoa teille sen saman, mitä yrittäjät ja markkinoiden toimintaa ymmärtävät ihmiset ovat yrittäneet jo vuosikymmeniä sanoa: Työllistäminen on Suomessa valtava riski. Suuryrityksille toki pienempi riski kuin keskisuurille yrityksille, mutta molemmissa tapauksissa huono rekrytointi on tarpeeton kuluerä ja yrityksen kasvua, työilmapiiriä sekä taloudellista vakautta uhkaava riski.</p><p>Pienyrityksille, joita irtisanomisoikeuden keventäminen nyt koskee, huono rekrytointi on koko yrityksen vakautta dramaattisella tavalla uhkaava, tai koko yrityksen kaatava riski. Jos Suomessa oikeasti kuunneltaisiin yrittäjiä niin paljon kuin vaalipuheissa lupaillaan, saattaisivat päättäjät tietää, millaisia absurdin rajamailla liikkuvia tarinoita yrittämiseen liittyy.</p><p>Oletteko koskaan kuulleet työntekijästä, joka heitti hanskat tiskiin heti koeajan päätyttyä ja hakeutui toistuville sairaslomille lähes vuoden ajan, kunnes kirstun pohjaa raapiva työnantaja irtisanoi hänet. Hätiin kutsuttiin liiton juristit ja asiaa entisen työnantajan toimistolla selvitettäessä ex-työntekijällä oli vieläpä pokkaa virnistellä yrittäjälle tietäen, ettei yrittäjällä ole muuta mahdollisuutta kuin niellä kiukkunsa ja maksaa. Yrittäjä päätyi sovintomenettelyn kautta korvaamaan työntekijälle useamman kuukauden palkan perusteettomasta irtisanomisesta, koska oikeusasteisiin lähteminen olisi tiennyt potentiaalisesti vielä isompia tappioita, jopa koko yritystoiminnan kaatumista.&nbsp;</p><p>Oletteko koskaan kuulleet syrjäkylän yksinäisestä kahvilayrittäjästä, joka palkkasi nuorukaisen samalta kylältä keventämään yrittäjän yli 80-tuntiseksi venyviä työviikkoja? Pian koeajan päätyttyä työntekijä ilmoitti olevansa raskaana ja jäi pari vuotta kestävälle äitiyslomalle. Tyhjenevässä kylässä yrittäjä pyörittää edelleen kahvilaansa yksin, mutta joutui maksamaan myös työntekijänsä kulut. Vastaan rimpuilu johti AY-juristin välittömään yhteydenottoon ja uhkaukseen viedä asia käräjille.&nbsp;</p><p>Jostain syystä iso osa poliitikoistamme tukee tällaista korporatismia samalla, kun pelkäävät Monsanton kaltaisten korporaatioiden ja TTIP:n kaltaisten vapaakauppasopimusten ajavan pienyrittäjät, tai jopa kokonaiset valtiot, orjikseen vastaavien oikeusmenettelyjen kautta.&nbsp;</p><p>Tiukan työmarkkinasääntelyn kannattajat jaksavat aina muistuttaa siitä, että sääntelyn purkaminen pakottaa työntekijän, pienen ihmisen, ottamaan isomman riskin globaalin talouden heilahteluista ja työmarkkinatilanteen muutoksista. Mutta ihminen se yrittäjäkin on, ja pienyrittäjien tapauksessa he useimmiten vastaavat yritystoimintansa riskeistä koko henkilökohtaisella omaisuudellaan. Sen omaisuuden, eli vuosikymmenien aikana maksetun kodin, perheen toimeentulon ja hyvinvoinnin, voi tällä hetkellä tuhota yksi huono rekrytointipäätös. Yksi välinpitämätön tai pahantahtoinen ihminen voi tuhota yrittäjän elämäntyön, ja pahimmillaan koko elämän, yhdessä silmänräpäyksessä. Ainoa mihin yrittäjä voi tuolloin luottaa on se, että AY-juristit ovat varmistamassa kaiken kaatumisen yrittäjän harteille, vaikka yrittäjä olisi painanut niska limassa töitä ja maksanut palkat säntillisesti vuosikymmenien ajan.</p><p>Kaikki tämä on mahdollista siksi, että Suomessa työntekijällä ajatellaan olevan lähinnä oikeuksia ja työnantajalla velvollisuuksia. Pienikin ehdotettu muutos työmarkkinajärjestelmään johtaa aina vasemmistopuolueiden ja AY-liikkeen taholta valtavaan pelottelukampanjaan siitä, kuinka koko hyvinvointivaltio sortuu, jos me aikuiset sittenkin kantaisimme vastuun elämään toisinaan kuuluvista pettymyksistä.&nbsp;</p><p>Vastoin kriitikoiden kuvitelmia, jo vuosikymmeniä vanhaan työmarkkinamalliin takertumalla ei saavuteta vakaampia, pitkäaikaisempia tai useampia työsuhteita, vaan se johtaa harvempiin työsuhteisiin, korkeampaan työttömyyteen sekä kiihtyvään syrjäytymiseen. Jotta työsuhde voisi edes päättyä, on sellainen ensin oltava olemassa. Työsuhteen päättyminenkin on parempi asia kuin se, ettei koskaan edes päässyt töihin, kuten niin monille, eritoten nuorille, on menneisyyden työmarkkinaratkaisuihin takertuvassa Suomessa käynyt.</p><p>Toki työmarkkinapolitiikan jarrumiehet sanovat, että oravanpyörästä tippumassa olevia pitäisi kouluttaa, tukityöllistää tai sosiaalistaa lisää, veronmaksajien rahoilla tietysti. Tosiasia kuitenkin on se, että jos et pari vuosikymmentä koulua käytyäsi ja kymmeniä tai satoja työhakemuksia lähetettyäsi vetoa työnantajiin, niin lisäkoulutus tuskin muuttaa tilannetta olennaisesti.&nbsp;</p><p>Jos minä olisin alle 30-vuotias pitkäaikaistyötön tai työelämän rattailta tippumassa oleva nuori, niin kiljuisin riemusta tällaisen hallituksen luoman etuoikeuden saatuani. Jos työelämään ei pääse kiinni, koska osaaminen, työkokemus, sosiaaliset taidot tai jokin muu rekryä helpottava ominaisuus ei ole riittävällä tasolla, niin ainoaksi vaihtoehdoksi jää tinkiä esimerkiksi palkasta tai muista työehdoista, kunnes vaatimukset täyttyvät työkokemuksen myötä.</p><p>Ja juuri sellaisen mahdollisuuden tämä uudistus luo, eli antaa pahnan pohjimmaisillekin paremmat mahdollisuudet päästä työelämään kiinni, kun nuorille työntekijöille annettu mahdollisuus ei ole yrityksen tulevaisuutta uhkaava riski.&nbsp;</p><p>Ainoa, mistä tätä hallituksen uudistusta voi kritisoida on tosiaankin se, että se pistää työntekijät eriarvoiseen asemaan. Siksi sama reformi pitäisi ulottaa koskemaan kaikkia suomalaisia, ei vain alle 30-vuotiaita ja pienyrityksiä. Ja jos oikein toden teolla haluttaisiin kasvattaa työllisyysprosenttia sekä leipoa sitä poliitikkojen joka kääntessä lupailemaa kakkua, niin työehtosopimusten yleissitovuus poistettaisiin sekä työllistämisen että työnteon verotusta laskettaisiin. Kuvitelkaapa millaista olisi elää Suomessa, jossa kestävyysvajeesta puhumisen sijaan voisimme keskustella julkisen talouden ylijäämästä ja hyvinvoinnin kasvusta?</p><p><a href="https://www.verkkouutiset.fi/hallitus-paatti-alle-30-vuotiaan-maaraaikaisuuden-perusteet-poistetaan/" title="https://www.verkkouutiset.fi/hallitus-paatti-alle-30-vuotiaan-maaraaikaisuuden-perusteet-poistetaan/">https://www.verkkouutiset.fi/hallitus-paatti-alle-30-vuotiaan-maaraaikai...</a><br /><a href="https://www.vihreat.fi/blogit/veli-liikanen/2018/04/hallitus-jatkaa-nuorten-kampittamista-nyt-tyomarkkinoilla" title="https://www.vihreat.fi/blogit/veli-liikanen/2018/04/hallitus-jatkaa-nuorten-kampittamista-nyt-tyomarkkinoilla">https://www.vihreat.fi/blogit/veli-liikanen/2018/04/hallitus-jatkaa-nuor...</a><br /><a href="https://www.facebook.com/niinistoville/posts/1891010354251011" title="https://www.facebook.com/niinistoville/posts/1891010354251011">https://www.facebook.com/niinistoville/posts/1891010354251011</a><br /><a href="https://blogit.kansanuutiset.fi/ole-se-muutos-jonka-haluat-maailmassa-nahda/tyontekija-sinut-on-irtisanottu" title="https://blogit.kansanuutiset.fi/ole-se-muutos-jonka-haluat-maailmassa-nahda/tyontekija-sinut-on-irtisanottu">https://blogit.kansanuutiset.fi/ole-se-muutos-jonka-haluat-maailmassa-na...</a><br /><a href="http://www.vasemmisto.fi/kansanedustajat/hallitukselta-jaakylmaa-vetta-tyontekijoiden-ja-nuorten-niskaan/" title="http://www.vasemmisto.fi/kansanedustajat/hallitukselta-jaakylmaa-vetta-tyontekijoiden-ja-nuorten-niskaan/">http://www.vasemmisto.fi/kansanedustajat/hallitukselta-jaakylmaa-vetta-t...</a><br /><a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/246250-antti-rinne-perkaa-sipilan-esimerkin-ei-ymmarra-yhtaan-mitaan-tyoelamasta" title="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/246250-antti-rinne-perkaa-sipilan-esimerkin-ei-ymmarra-yhtaan-mitaan-tyoelamasta">https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/246250-antti-rinne-perkaa-sipilan-esime...</a><br /><a href="https://demokraatti.fi/sdpn-europarlamentaarikolta-madonluvut-ei-auta-kuin-ihmetella-kuinka-pihalla-ministerit-ovat-olleet-esityksia-tehdessaan/" title="https://demokraatti.fi/sdpn-europarlamentaarikolta-madonluvut-ei-auta-kuin-ihmetella-kuinka-pihalla-ministerit-ovat-olleet-esityksia-tehdessaan/">https://demokraatti.fi/sdpn-europarlamentaarikolta-madonluvut-ei-auta-ku...</a><br /><a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/246351-entinen-tyoministeri-potkujen-helpottamisesta-en-olisi-kuuna-paivana-uskonut" title="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/246351-entinen-tyoministeri-potkujen-helpottamisesta-en-olisi-kuuna-paivana-uskonut">https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/246351-entinen-tyoministeri-potkujen-he...</a><br /><a href="https://www.pam.fi/uutiset/2018/04/hallituksen-kehysriihi-lahes-puoli-miljoonaa-ihmista-uhkaa-joutua-irtisanotuksi-kevennetyin-perustein.html" title="https://www.pam.fi/uutiset/2018/04/hallituksen-kehysriihi-lahes-puoli-miljoonaa-ihmista-uhkaa-joutua-irtisanotuksi-kevennetyin-perustein.html">https://www.pam.fi/uutiset/2018/04/hallituksen-kehysriihi-lahes-puoli-mi...</a><br /><a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/246810-ay-pomo-arahtaa-ei-voi-kuin-ihmetella-maaratietoisuutta-jolla-hallitus-palkansaajia" title="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/246810-ay-pomo-arahtaa-ei-voi-kuin-ihmetella-maaratietoisuutta-jolla-hallitus-palkansaajia">https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/246810-ay-pomo-arahtaa-ei-voi-kuin-ihme...</a><br /><a href="https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3884089-tyomarkkinapomolla-paloi-pinna-hallituksen-uusista-tyoelamapaatoksista-harhaista-aivopieruja-uusin-oksennus" title="https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3884089-tyomarkkinapomolla-paloi-pinna-hallituksen-uusista-tyoelamapaatoksista-harhaista-aivopieruja-uusin-oksennus">https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3884089-tyomarkkinapomolla-paloi-...</a><br /><a href="http://www.vasemmisto.fi/ajankohtaista/allekirjoita-kansalaisaloite-ttipt-vastaan/" title="http://www.vasemmisto.fi/ajankohtaista/allekirjoita-kansalaisaloite-ttipt-vastaan/">http://www.vasemmisto.fi/ajankohtaista/allekirjoita-kansalaisaloite-ttip...</a><br /><a href="https://www.vihreat.fi/blogit/kasvi-jyrki/2014/03/ttip-310-miljardin-euron-sopimus" title="https://www.vihreat.fi/blogit/kasvi-jyrki/2014/03/ttip-310-miljardin-euron-sopimus">https://www.vihreat.fi/blogit/kasvi-jyrki/2014/03/ttip-310-miljardin-eur...</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> www.youtube.com/watch?v=c3maSKVDkFc

Työmarkkinareformissa epäonnistunut Juha Sipilän johtama hallitus otti vihdoin härkää sarvista ja päätti aloittaa työmarkkinasääntelyn keventämisen lapsen askelin. Uudistuksen myötä henkilöperusteista irtisanomista helpotetaan alle 20:n hengen yrityksissä ja alle 30-vuotiaiden, yli kolme kuukautta työttömänä olleiden, kohdalla vaatimus työsopimuksen määräaikaisuuden perusteelle puretaan. Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että yrittäjien riski virherekrytointiin pienenee ja samalla kannustin palkata pitkäaikaistyöttömyyteen ajautumassa oleva alle kolmekymppinen nousee rutkasti.

Silti, nuorista ja pitkäaikaistyöttömistä vaalipuheissaan huolissaan olleiden vasemmistopuolueiden, ja teollistumisen ajan poteroissaan lymyilevän AY-liikkeen vastaisku oli ällistyttävä.

Vihreät ovat vuosia vaatineet nuorten tukemista velkaelvyttämällä julkista sektoria, mutta nyt Vihreistä kuultiin vaikerrusta talouskurimuksen maksattamisesta nuorilla, sekä tietysti jankutettiin jo kyllästymiseen asti kuultua mantraa “hallituksen epäinhimillisestä politiikasta”. Vasemmistoliitosta maalailtiin uhkakuvia kymmenien vuosien määräaikaisuusketjutuksista sekä oltiin huolissaan siitä, kuinka nyt työnantajat potkivat kaikki työntekijänsä tuosta noin vain pihalle, aivan niin kuin kapitalisti pystyisi riistämään proletariaattia teettämättä sillä työtä.

Demareiden Antti “#suklaatayrittäjille” Rinne taas tiesi kertoa, että yrittäjänä, ja satojen ihmisten työllistäjänä, miljoonaomaisuuden takonut pääministeri Sipilä ei muka ymmärrä työelämästä yhtään mitään. Ilmeisesti herrahississä elämänsä suhannut AY-politrukki sitten ymmärtää? Sellaisesta puheenollen, AY-liikkeen edustajat alentuivat retoriikassaan jo erään videoblogeja tekevän harrastelijapoliitikon tasolle, sellaisia ei uskalla edes ääneen lukea.

Mielestäni on todella huolestuttavaa, että suomalaisen puolue- ja työmarkkinapolitiikan kirkkaimmat sekä vaikutusvaltaisimmat nimet eivät kykene edes alkeellisten loogisten päättelyketjujen rakentamiseen.

Voin yrittäjäperheestä tulevana laskutaitoisena ihmisenä kertoa teille sen saman, mitä yrittäjät ja markkinoiden toimintaa ymmärtävät ihmiset ovat yrittäneet jo vuosikymmeniä sanoa: Työllistäminen on Suomessa valtava riski. Suuryrityksille toki pienempi riski kuin keskisuurille yrityksille, mutta molemmissa tapauksissa huono rekrytointi on tarpeeton kuluerä ja yrityksen kasvua, työilmapiiriä sekä taloudellista vakautta uhkaava riski.

Pienyrityksille, joita irtisanomisoikeuden keventäminen nyt koskee, huono rekrytointi on koko yrityksen vakautta dramaattisella tavalla uhkaava, tai koko yrityksen kaatava riski. Jos Suomessa oikeasti kuunneltaisiin yrittäjiä niin paljon kuin vaalipuheissa lupaillaan, saattaisivat päättäjät tietää, millaisia absurdin rajamailla liikkuvia tarinoita yrittämiseen liittyy.

Oletteko koskaan kuulleet työntekijästä, joka heitti hanskat tiskiin heti koeajan päätyttyä ja hakeutui toistuville sairaslomille lähes vuoden ajan, kunnes kirstun pohjaa raapiva työnantaja irtisanoi hänet. Hätiin kutsuttiin liiton juristit ja asiaa entisen työnantajan toimistolla selvitettäessä ex-työntekijällä oli vieläpä pokkaa virnistellä yrittäjälle tietäen, ettei yrittäjällä ole muuta mahdollisuutta kuin niellä kiukkunsa ja maksaa. Yrittäjä päätyi sovintomenettelyn kautta korvaamaan työntekijälle useamman kuukauden palkan perusteettomasta irtisanomisesta, koska oikeusasteisiin lähteminen olisi tiennyt potentiaalisesti vielä isompia tappioita, jopa koko yritystoiminnan kaatumista. 

Oletteko koskaan kuulleet syrjäkylän yksinäisestä kahvilayrittäjästä, joka palkkasi nuorukaisen samalta kylältä keventämään yrittäjän yli 80-tuntiseksi venyviä työviikkoja? Pian koeajan päätyttyä työntekijä ilmoitti olevansa raskaana ja jäi pari vuotta kestävälle äitiyslomalle. Tyhjenevässä kylässä yrittäjä pyörittää edelleen kahvilaansa yksin, mutta joutui maksamaan myös työntekijänsä kulut. Vastaan rimpuilu johti AY-juristin välittömään yhteydenottoon ja uhkaukseen viedä asia käräjille. 

Jostain syystä iso osa poliitikoistamme tukee tällaista korporatismia samalla, kun pelkäävät Monsanton kaltaisten korporaatioiden ja TTIP:n kaltaisten vapaakauppasopimusten ajavan pienyrittäjät, tai jopa kokonaiset valtiot, orjikseen vastaavien oikeusmenettelyjen kautta. 

Tiukan työmarkkinasääntelyn kannattajat jaksavat aina muistuttaa siitä, että sääntelyn purkaminen pakottaa työntekijän, pienen ihmisen, ottamaan isomman riskin globaalin talouden heilahteluista ja työmarkkinatilanteen muutoksista. Mutta ihminen se yrittäjäkin on, ja pienyrittäjien tapauksessa he useimmiten vastaavat yritystoimintansa riskeistä koko henkilökohtaisella omaisuudellaan. Sen omaisuuden, eli vuosikymmenien aikana maksetun kodin, perheen toimeentulon ja hyvinvoinnin, voi tällä hetkellä tuhota yksi huono rekrytointipäätös. Yksi välinpitämätön tai pahantahtoinen ihminen voi tuhota yrittäjän elämäntyön, ja pahimmillaan koko elämän, yhdessä silmänräpäyksessä. Ainoa mihin yrittäjä voi tuolloin luottaa on se, että AY-juristit ovat varmistamassa kaiken kaatumisen yrittäjän harteille, vaikka yrittäjä olisi painanut niska limassa töitä ja maksanut palkat säntillisesti vuosikymmenien ajan.

Kaikki tämä on mahdollista siksi, että Suomessa työntekijällä ajatellaan olevan lähinnä oikeuksia ja työnantajalla velvollisuuksia. Pienikin ehdotettu muutos työmarkkinajärjestelmään johtaa aina vasemmistopuolueiden ja AY-liikkeen taholta valtavaan pelottelukampanjaan siitä, kuinka koko hyvinvointivaltio sortuu, jos me aikuiset sittenkin kantaisimme vastuun elämään toisinaan kuuluvista pettymyksistä. 

Vastoin kriitikoiden kuvitelmia, jo vuosikymmeniä vanhaan työmarkkinamalliin takertumalla ei saavuteta vakaampia, pitkäaikaisempia tai useampia työsuhteita, vaan se johtaa harvempiin työsuhteisiin, korkeampaan työttömyyteen sekä kiihtyvään syrjäytymiseen. Jotta työsuhde voisi edes päättyä, on sellainen ensin oltava olemassa. Työsuhteen päättyminenkin on parempi asia kuin se, ettei koskaan edes päässyt töihin, kuten niin monille, eritoten nuorille, on menneisyyden työmarkkinaratkaisuihin takertuvassa Suomessa käynyt.

Toki työmarkkinapolitiikan jarrumiehet sanovat, että oravanpyörästä tippumassa olevia pitäisi kouluttaa, tukityöllistää tai sosiaalistaa lisää, veronmaksajien rahoilla tietysti. Tosiasia kuitenkin on se, että jos et pari vuosikymmentä koulua käytyäsi ja kymmeniä tai satoja työhakemuksia lähetettyäsi vetoa työnantajiin, niin lisäkoulutus tuskin muuttaa tilannetta olennaisesti. 

Jos minä olisin alle 30-vuotias pitkäaikaistyötön tai työelämän rattailta tippumassa oleva nuori, niin kiljuisin riemusta tällaisen hallituksen luoman etuoikeuden saatuani. Jos työelämään ei pääse kiinni, koska osaaminen, työkokemus, sosiaaliset taidot tai jokin muu rekryä helpottava ominaisuus ei ole riittävällä tasolla, niin ainoaksi vaihtoehdoksi jää tinkiä esimerkiksi palkasta tai muista työehdoista, kunnes vaatimukset täyttyvät työkokemuksen myötä.

Ja juuri sellaisen mahdollisuuden tämä uudistus luo, eli antaa pahnan pohjimmaisillekin paremmat mahdollisuudet päästä työelämään kiinni, kun nuorille työntekijöille annettu mahdollisuus ei ole yrityksen tulevaisuutta uhkaava riski. 

Ainoa, mistä tätä hallituksen uudistusta voi kritisoida on tosiaankin se, että se pistää työntekijät eriarvoiseen asemaan. Siksi sama reformi pitäisi ulottaa koskemaan kaikkia suomalaisia, ei vain alle 30-vuotiaita ja pienyrityksiä. Ja jos oikein toden teolla haluttaisiin kasvattaa työllisyysprosenttia sekä leipoa sitä poliitikkojen joka kääntessä lupailemaa kakkua, niin työehtosopimusten yleissitovuus poistettaisiin sekä työllistämisen että työnteon verotusta laskettaisiin. Kuvitelkaapa millaista olisi elää Suomessa, jossa kestävyysvajeesta puhumisen sijaan voisimme keskustella julkisen talouden ylijäämästä ja hyvinvoinnin kasvusta?

https://www.verkkouutiset.fi/hallitus-paatti-alle-30-vuotiaan-maaraaikaisuuden-perusteet-poistetaan/
https://www.vihreat.fi/blogit/veli-liikanen/2018/04/hallitus-jatkaa-nuorten-kampittamista-nyt-tyomarkkinoilla
https://www.facebook.com/niinistoville/posts/1891010354251011
https://blogit.kansanuutiset.fi/ole-se-muutos-jonka-haluat-maailmassa-nahda/tyontekija-sinut-on-irtisanottu
http://www.vasemmisto.fi/kansanedustajat/hallitukselta-jaakylmaa-vetta-tyontekijoiden-ja-nuorten-niskaan/
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/246250-antti-rinne-perkaa-sipilan-esimerkin-ei-ymmarra-yhtaan-mitaan-tyoelamasta
https://demokraatti.fi/sdpn-europarlamentaarikolta-madonluvut-ei-auta-kuin-ihmetella-kuinka-pihalla-ministerit-ovat-olleet-esityksia-tehdessaan/
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/246351-entinen-tyoministeri-potkujen-helpottamisesta-en-olisi-kuuna-paivana-uskonut
https://www.pam.fi/uutiset/2018/04/hallituksen-kehysriihi-lahes-puoli-miljoonaa-ihmista-uhkaa-joutua-irtisanotuksi-kevennetyin-perustein.html
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/246810-ay-pomo-arahtaa-ei-voi-kuin-ihmetella-maaratietoisuutta-jolla-hallitus-palkansaajia
https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3884089-tyomarkkinapomolla-paloi-pinna-hallituksen-uusista-tyoelamapaatoksista-harhaista-aivopieruja-uusin-oksennus
http://www.vasemmisto.fi/ajankohtaista/allekirjoita-kansalaisaloite-ttipt-vastaan/
https://www.vihreat.fi/blogit/kasvi-jyrki/2014/03/ttip-310-miljardin-euron-sopimus

]]>
14 http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254469-tyoehtojen-keventaminen-auttaa-nuoria-tyollistymaan#comments Nuoret Työllistyminen Työmarkkinapolitiikka Työmarkkinat Yrittäjyys Fri, 27 Apr 2018 05:00:00 +0000 Tere Sammallahti http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254469-tyoehtojen-keventaminen-auttaa-nuoria-tyollistymaan
Työ on työttömyyttä parempaa http://tiinaahva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254102-tyo-on-tyottomyytta-parempaa <p><strong>Kun vuoden työttömänä ollut nuori haluaa päästä takaisin työelämään ja hakee paikkaa pienestä yrityksestä, kuinka helppoa hänen on sitä saada?</strong></p><p>Tähän kysymykseen kiteytyy se syy, miksi meidän pitää helpottaa alle 30-vuotiaiden, yli kolme kuukautta työttömänä olleiden nuorten palkkaamista määräaikaisiin työsuhteisiin.&nbsp;</p><p>Meille opiskelijoille, minulle ainakin, on kerrottu monissa opinto-ohjaussessioissa siitä, miten töitä haetaan &rdquo;oikeaoppisesti&rdquo;. On yksi asia, jota toistetaan joka kerta: että CV:ssäsi ei saa olla aukkoja. Ettei saisi etenkään nuorena näkyä historiassasi sellaisia ajanjaksoja, jolloin et ole tehnyt mitään urasi kannalta hyödyllistä. Tai jos niitä on, ne täytyy perustella hyvin. Asepalvelus kelpaa. Työttömyysjakso, masennus tai välivuosi eivät. Niistä työnantaja kuulemma säikähtää.</p><p>Mutta entä jos taustalla todella on työttömyysjakso, masennus tai välivuosi? Niin kuin monella nuorella on ja kuten moneen tavalliseen elämään kuuluu? Onko se oikein, että ne estävät pääsyn siihen vaiheeseen, johon kuumeisesti haluaisi, eli takaisin työelämän pariin?</p><p>Ei, se ei ole oikein eikä kohtuullista, ei missään määrin yhteiskunnallekaan hyödyksi. <strong>Mutta karu totuus on, että jos työnantajaa pelottaa palkata pitkään työttömänä ollut nuori vakituiseen duuniin, hän palkkaa jonkun muun.</strong></p><p>Siksi on pakko joustaa sen suhteen, millaisia työsuhteita työttömänä olleille nuorille voidaan tarjota. Esimerkiksi määräaikaiset, osa-aikaiset tai satunnaiset työsuhteet &ndash; nekin ovat kuitenkin se ensimmäinen askel työllistymiseen. Nekin ovat parempia kuin työttömyys, nimenomaan nuoren tulevaisuuden kannalta. Niistäkin saa hankittua vähintään kannukset seuraavaan paikkaan, palkkaa, merkinnän CV:hen, kokemusta, osaamista, sisältöä arkeen ja työkavereita.</p><p>Ei tietenkään ole järkevää tai toivottavaa, että sitten koko tuleva työelämä olisikin satunnaisista työsuhteista koostuva palapeli. Siihen eivät nyt tekeillä olevat uudistukset myöskään johda: määräaikaisuuksia ei saa edelleenkään perusteetta ketjuttaa. Juuri sen vuoksi tämän määräaikaisuuden helpottamisen ehtona on nuoren vähintään kolmen kuukauden työttömyysjakso &ndash; jotta saataisiin näistä työsuhteista vain matalan kynnyksen sisäänheittoväylä työelämään, eikä kenellekään pysyvää olotilaa.</p><p>Kylmiltään on vaikea saada vakituista työpaikkaa. <strong>Silloin tärkeää on, että saa jonkun työpaikan.</strong> Siitä voi jatkaa seuraavaan ja ainakin saada sen osaamisen ja kokemuksen, jota tulevaan työnhakuun tarvitaan. <strong>Koska se on selvää, että määräaikainenkin työ voittaa työttömyyden kuusi-nolla. &nbsp;</strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kun vuoden työttömänä ollut nuori haluaa päästä takaisin työelämään ja hakee paikkaa pienestä yrityksestä, kuinka helppoa hänen on sitä saada?

Tähän kysymykseen kiteytyy se syy, miksi meidän pitää helpottaa alle 30-vuotiaiden, yli kolme kuukautta työttömänä olleiden nuorten palkkaamista määräaikaisiin työsuhteisiin. 

Meille opiskelijoille, minulle ainakin, on kerrottu monissa opinto-ohjaussessioissa siitä, miten töitä haetaan ”oikeaoppisesti”. On yksi asia, jota toistetaan joka kerta: että CV:ssäsi ei saa olla aukkoja. Ettei saisi etenkään nuorena näkyä historiassasi sellaisia ajanjaksoja, jolloin et ole tehnyt mitään urasi kannalta hyödyllistä. Tai jos niitä on, ne täytyy perustella hyvin. Asepalvelus kelpaa. Työttömyysjakso, masennus tai välivuosi eivät. Niistä työnantaja kuulemma säikähtää.

Mutta entä jos taustalla todella on työttömyysjakso, masennus tai välivuosi? Niin kuin monella nuorella on ja kuten moneen tavalliseen elämään kuuluu? Onko se oikein, että ne estävät pääsyn siihen vaiheeseen, johon kuumeisesti haluaisi, eli takaisin työelämän pariin?

Ei, se ei ole oikein eikä kohtuullista, ei missään määrin yhteiskunnallekaan hyödyksi. Mutta karu totuus on, että jos työnantajaa pelottaa palkata pitkään työttömänä ollut nuori vakituiseen duuniin, hän palkkaa jonkun muun.

Siksi on pakko joustaa sen suhteen, millaisia työsuhteita työttömänä olleille nuorille voidaan tarjota. Esimerkiksi määräaikaiset, osa-aikaiset tai satunnaiset työsuhteet – nekin ovat kuitenkin se ensimmäinen askel työllistymiseen. Nekin ovat parempia kuin työttömyys, nimenomaan nuoren tulevaisuuden kannalta. Niistäkin saa hankittua vähintään kannukset seuraavaan paikkaan, palkkaa, merkinnän CV:hen, kokemusta, osaamista, sisältöä arkeen ja työkavereita.

Ei tietenkään ole järkevää tai toivottavaa, että sitten koko tuleva työelämä olisikin satunnaisista työsuhteista koostuva palapeli. Siihen eivät nyt tekeillä olevat uudistukset myöskään johda: määräaikaisuuksia ei saa edelleenkään perusteetta ketjuttaa. Juuri sen vuoksi tämän määräaikaisuuden helpottamisen ehtona on nuoren vähintään kolmen kuukauden työttömyysjakso – jotta saataisiin näistä työsuhteista vain matalan kynnyksen sisäänheittoväylä työelämään, eikä kenellekään pysyvää olotilaa.

Kylmiltään on vaikea saada vakituista työpaikkaa. Silloin tärkeää on, että saa jonkun työpaikan. Siitä voi jatkaa seuraavaan ja ainakin saada sen osaamisen ja kokemuksen, jota tulevaan työnhakuun tarvitaan. Koska se on selvää, että määräaikainenkin työ voittaa työttömyyden kuusi-nolla.  

]]>
4 http://tiinaahva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254102-tyo-on-tyottomyytta-parempaa#comments Kehysriihi Määäaikaisuus Nuoret Työllistyminen Fri, 20 Apr 2018 08:36:16 +0000 Tiina Ahva http://tiinaahva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254102-tyo-on-tyottomyytta-parempaa
Syrjäytetty nuoriso - koulutususkovaisuus ja työelämän muutos! http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252680-syrjaytetty-nuoriso-koulutususkovaisuus-ja-tyoelaman-muutos <p>Kaikista nuorista ei voida kouluttaa kaikkia nuoria konttorihommiin tai muihin asiantuntijatehtäviin, kun nyt on vallalla usko koulutuksen ja sen kaikkivoipaisuuden voimaan yhteiskunnassamme.</p><p><strong>Työmarkkinat ovat muutoksessa etenkin länsimaissa!</strong></p><p>Lisäksi työmarkkinoilla on kilpailua ja siitä on tulossa myös asiantuntijatehtävissä entistä globaalimpaa. Globaalit työmarkkinat ovat huippuosaajien etu, mutta pitää muistaa että oikeita supertyöläisiä on vain murto-osa työntekijöistä. Lisäksi tekniikan kehittyminen ja muun muassa tekoälyratkaisut tekee yhä monista perusosaajista työttömiä, joten herää kysymys, pitäisikö työtä jakaa enemmän tulevaisuuden yhteiskunnassa? Vai pitäisikö yhteiskunnallisesta kelvollisesta toiminnasta kuten esimerkiksi vapaaehtoistyöstä saada yhteiskunnalta verohelpotusta tai pienimuotoista palkkaa?</p><p><strong>Nuorille tilaa työmarkkinoilla eikä pelkkiä koulutusputkia!</strong></p><p>Työelämän pitää muuttua, että aletaan arvostaa enemmän perustyöntekoa, jota lähes kaikki nuoret voivat tehdä. Koulutuksen pitää muuttua vaatimusten osalta, koska kognitiot kehittyvät lapsilla usein erilaisen ajan kuluessa.&nbsp;</p><p><strong>Peruskoulutus on tärkeä ja se pitää riittää joihinkin perustyötehtäviin!</strong></p><p>Koulutususkovaisuudesta kärsitään yhteiskunnassa lisääntyneinä mielenterveyden häiriöinä. Kaikista nuorista ei ole kaikkeen, mutta jokaisesta on johonkin, kun mietitään nuorten työelämävalmiuksia.</p><p><strong>Nuorisolle pitää kyetä osoittamaan, että nuorella on mahdollisuus löytää kunniallinen paikka yhteiskunnan jäsenenä, vaikka koulunkäyntivalmiudet eivät olisikaan edes keskitasolla. Suomalaisen yhteiskunnan uskoessa kuurosokeasti koulutukseen pilaamme kymmenientuhansien nuorten elämän osana yhteiskuntaamme!</strong></p><p>Muualla netissä:</p><p>Yleisradion uutisjuttu: &quot;Syrjäytyneitä nuoria on Suomessa lähes 66 000 &ndash; Pojille lähes kaksi kertaa enemmän tehostettua tukea koulussa kuin tytöille&quot;</p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10127622 " title="https://yle.fi/uutiset/3-10127622 ">https://yle.fi/uutiset/3-10127622 </a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kaikista nuorista ei voida kouluttaa kaikkia nuoria konttorihommiin tai muihin asiantuntijatehtäviin, kun nyt on vallalla usko koulutuksen ja sen kaikkivoipaisuuden voimaan yhteiskunnassamme.

Työmarkkinat ovat muutoksessa etenkin länsimaissa!

Lisäksi työmarkkinoilla on kilpailua ja siitä on tulossa myös asiantuntijatehtävissä entistä globaalimpaa. Globaalit työmarkkinat ovat huippuosaajien etu, mutta pitää muistaa että oikeita supertyöläisiä on vain murto-osa työntekijöistä. Lisäksi tekniikan kehittyminen ja muun muassa tekoälyratkaisut tekee yhä monista perusosaajista työttömiä, joten herää kysymys, pitäisikö työtä jakaa enemmän tulevaisuuden yhteiskunnassa? Vai pitäisikö yhteiskunnallisesta kelvollisesta toiminnasta kuten esimerkiksi vapaaehtoistyöstä saada yhteiskunnalta verohelpotusta tai pienimuotoista palkkaa?

Nuorille tilaa työmarkkinoilla eikä pelkkiä koulutusputkia!

Työelämän pitää muuttua, että aletaan arvostaa enemmän perustyöntekoa, jota lähes kaikki nuoret voivat tehdä. Koulutuksen pitää muuttua vaatimusten osalta, koska kognitiot kehittyvät lapsilla usein erilaisen ajan kuluessa. 

Peruskoulutus on tärkeä ja se pitää riittää joihinkin perustyötehtäviin!

Koulutususkovaisuudesta kärsitään yhteiskunnassa lisääntyneinä mielenterveyden häiriöinä. Kaikista nuorista ei ole kaikkeen, mutta jokaisesta on johonkin, kun mietitään nuorten työelämävalmiuksia.

Nuorisolle pitää kyetä osoittamaan, että nuorella on mahdollisuus löytää kunniallinen paikka yhteiskunnan jäsenenä, vaikka koulunkäyntivalmiudet eivät olisikaan edes keskitasolla. Suomalaisen yhteiskunnan uskoessa kuurosokeasti koulutukseen pilaamme kymmenientuhansien nuorten elämän osana yhteiskuntaamme!

Muualla netissä:

Yleisradion uutisjuttu: "Syrjäytyneitä nuoria on Suomessa lähes 66 000 – Pojille lähes kaksi kertaa enemmän tehostettua tukea koulussa kuin tytöille"

https://yle.fi/uutiset/3-10127622 

]]>
0 http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252680-syrjaytetty-nuoriso-koulutususkovaisuus-ja-tyoelaman-muutos#comments Koulutus Mielenterveys Nuoret Työelämä Vapaaehtoistyöntekijät Thu, 22 Mar 2018 08:26:25 +0000 Kimmo Hoikkala http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252680-syrjaytetty-nuoriso-koulutususkovaisuus-ja-tyoelaman-muutos
Nuorten psykiatrisesta hoidosta säästäminen on kallista http://kanervaviitanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251922-nuorten-psykiatrisesta-hoidosta-saastaminen-on-kallista <p>Vuoden 2016 lopussa joka sadas 16-29-vuotias helsinkiläinen nuori sai työkyvyttömyyseläkettä. Yksi ylivoimaisimmista syistä varhaiseen eläkkeelle jäämiseen oli mielenterveysongelmat (Nuorten hyvinvointikertomus 2017). Nuoren työkyvyttömyyseläke ei ole päätä huimaava summa, jolla elettäisiin leveää elämää skumppapulloja poksautellen. Oikeastaan siinä ei ole mitään kadehdittavaa. Miltä tuntuisi olla parikymppisenä niin huonossa psyykkisessä kunnossa, ettei pysty opiskelemaan eikä käymään töissä? Uskallan vetää mutkia suoriksi ja väittää, ettei kukaan ihminen ole vapaaehtoisesti psyykkisesti täysin romuna. Se ei myöskään ole yksilön häpeä, vaan se on pitkälti liian niukkojen hoitoresurssien häpeä.</p><p>Suomessa moni nuori saa oikein hyvää psykiatrista hoitoa. Yhä useampi nuori pääsee psykoterapiaan, saa oikean diagnoosin, oikeat lääkkeet sekä oikean tuen. Tästä voimme olla ylpeitä ja kiitollisia. Kiitollisuudesta huolimatta tahdon ravistella nykyistä systeemiä; voisimmeko tehdä asiat vielä paremmin? Voisiko nuorisopsykiatrian osastopaikkoja lisätä? Voisiko psykoterapeuttien koulutuskiintiötä kasvattaa? Voisiko nuorten itsetuhoiset puheet ottaa vakavasti päivystyksessä aina eikä ohjata nuorta kotiin &rdquo;rauhoittumaan&rdquo;?</p><p>Tuore tutkimus osoittaa, että on pitkälti sattumasta kiinni, pääseekö nuori tarpeeksi ajoissa hoitoon. Alueelliset erot ovat suuria ja yksi iso ongelma on matalan kynnyksen hoitokontaktien sekä nuorten luokse tulevien palveluiden vähyys (Helsingin Sanomat 2018). Siitä ei ole yksimielisyyttä, ovatko nuorten mielenterveysongelmat lisääntyneet vai tulevatko ne nykyään vain helpommin esille. Oli miten tahansa, meillä ei ole varaa siihen, että toinen nuori pääsee hoitoon ja toinen saa kehotuksen kokeilla kirkasvalolamppua.</p><p>Valtion kassa ei tietenkään ole pohjaton säästöporsas. Emme myöskään voi perustaa talouttamme kivuliaan korkeaan tuloverotukseen. Säästöjen ei silti tarvitse kohdistua niihin menoihin, joista säästäminen käy kalliiksi. Maassamme maksetaan muhkeita yritys- ja maataloustukia, rahoitetaan ei-välttämättömiä hankkeita sekä tarjotaan tulonsiirtoja ihmisille, jotka niitä eivät taloudellisesti tarvitse. En sano, että kukaan nuori ei enää joutuisi työkyvyttömyyseläkkeelle, jos psykiatrisen hoidon resursseja lisättäisiin. Sen sanon, että työkyvyttömyyseläkettä nostaisi harvempi kuin joka sadas.<br />&nbsp;<br /><em>Kirjoittaja on liberaalipuolueen Facebook-vastaava ja liberaalinuorten järjestösihteeri, joka on toisinaan hyvin, hyvin vihainen nuorten puolesta.</em></p><p>&nbsp;</p><p>Lähteet:&nbsp;</p><p>Sattuma ratkaisee, miten teini saa apua mielenterveyden horjuessa &ndash; Tuore tutkimus ei löydä tähän järkevää syytä. 2018. Helsingin sanomat. <a href="https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005572334.html" title="https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005572334.html">https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005572334.html</a></p><p>Työkyvyttömyys. 2017. Nuorten hyvinvointikertomus.<br /><a href="http://www.nuortenhyvinvointikertomus.fi/indikaattorit/elama-ja-terveys/tyokyvyttomyys" title="http://www.nuortenhyvinvointikertomus.fi/indikaattorit/elama-ja-terveys/tyokyvyttomyys">http://www.nuortenhyvinvointikertomus.fi/indikaattorit/elama-ja-terveys/...</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vuoden 2016 lopussa joka sadas 16-29-vuotias helsinkiläinen nuori sai työkyvyttömyyseläkettä. Yksi ylivoimaisimmista syistä varhaiseen eläkkeelle jäämiseen oli mielenterveysongelmat (Nuorten hyvinvointikertomus 2017). Nuoren työkyvyttömyyseläke ei ole päätä huimaava summa, jolla elettäisiin leveää elämää skumppapulloja poksautellen. Oikeastaan siinä ei ole mitään kadehdittavaa. Miltä tuntuisi olla parikymppisenä niin huonossa psyykkisessä kunnossa, ettei pysty opiskelemaan eikä käymään töissä? Uskallan vetää mutkia suoriksi ja väittää, ettei kukaan ihminen ole vapaaehtoisesti psyykkisesti täysin romuna. Se ei myöskään ole yksilön häpeä, vaan se on pitkälti liian niukkojen hoitoresurssien häpeä.

Suomessa moni nuori saa oikein hyvää psykiatrista hoitoa. Yhä useampi nuori pääsee psykoterapiaan, saa oikean diagnoosin, oikeat lääkkeet sekä oikean tuen. Tästä voimme olla ylpeitä ja kiitollisia. Kiitollisuudesta huolimatta tahdon ravistella nykyistä systeemiä; voisimmeko tehdä asiat vielä paremmin? Voisiko nuorisopsykiatrian osastopaikkoja lisätä? Voisiko psykoterapeuttien koulutuskiintiötä kasvattaa? Voisiko nuorten itsetuhoiset puheet ottaa vakavasti päivystyksessä aina eikä ohjata nuorta kotiin ”rauhoittumaan”?

Tuore tutkimus osoittaa, että on pitkälti sattumasta kiinni, pääseekö nuori tarpeeksi ajoissa hoitoon. Alueelliset erot ovat suuria ja yksi iso ongelma on matalan kynnyksen hoitokontaktien sekä nuorten luokse tulevien palveluiden vähyys (Helsingin Sanomat 2018). Siitä ei ole yksimielisyyttä, ovatko nuorten mielenterveysongelmat lisääntyneet vai tulevatko ne nykyään vain helpommin esille. Oli miten tahansa, meillä ei ole varaa siihen, että toinen nuori pääsee hoitoon ja toinen saa kehotuksen kokeilla kirkasvalolamppua.

Valtion kassa ei tietenkään ole pohjaton säästöporsas. Emme myöskään voi perustaa talouttamme kivuliaan korkeaan tuloverotukseen. Säästöjen ei silti tarvitse kohdistua niihin menoihin, joista säästäminen käy kalliiksi. Maassamme maksetaan muhkeita yritys- ja maataloustukia, rahoitetaan ei-välttämättömiä hankkeita sekä tarjotaan tulonsiirtoja ihmisille, jotka niitä eivät taloudellisesti tarvitse. En sano, että kukaan nuori ei enää joutuisi työkyvyttömyyseläkkeelle, jos psykiatrisen hoidon resursseja lisättäisiin. Sen sanon, että työkyvyttömyyseläkettä nostaisi harvempi kuin joka sadas.
 
Kirjoittaja on liberaalipuolueen Facebook-vastaava ja liberaalinuorten järjestösihteeri, joka on toisinaan hyvin, hyvin vihainen nuorten puolesta.

 

Lähteet: 

Sattuma ratkaisee, miten teini saa apua mielenterveyden horjuessa – Tuore tutkimus ei löydä tähän järkevää syytä. 2018. Helsingin sanomat. https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005572334.html

Työkyvyttömyys. 2017. Nuorten hyvinvointikertomus.
http://www.nuortenhyvinvointikertomus.fi/indikaattorit/elama-ja-terveys/tyokyvyttomyys

 

 

 

]]>
2 http://kanervaviitanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251922-nuorten-psykiatrisesta-hoidosta-saastaminen-on-kallista#comments Julkinen terveydenhuolto Mielenterveys Nuoret Thu, 08 Mar 2018 05:51:00 +0000 Kanerva Viitanen http://kanervaviitanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251922-nuorten-psykiatrisesta-hoidosta-saastaminen-on-kallista